Golfareina ymmärrämme hyvin palloa, eikä Newtonin lakeja aleta kyseenalaistamaan. Chippi griinille ja pari puttia perään varmuuden vuoksi
Majapaikalta kentälle on puolen tunnin matka. Aamulla vuokrasin suomalaisesta autovuokraamosta pienen Toyotan. Menopelin kytkinpoljin ottaa vasta ihan yläasennossa, luvassa siis astetta haastavampaa matkantekoa. Kaikkeen tottuu. Cerrado del Aquila sijaitsee nimensä mukaan vähän korkeammalla kukkulalla. Googlemaps toimi hyvin, suoran reitin sijaan päätin vähän tutkia kenttää ympäröivää asutusaluetta. Onneksi karttasovellus ymmärsi minua ja rakensi uuden reitin huviajelulleni. Pientä tihkusadetta pukkaa, tuskinpa on ruuhkaa. Enpä viitsinyt tehdä varausta etukäteen.
Näkymä ravintolan terassilta rangen suuntaan. Kakkosen greeni edessä. Ykköstii lammen takana oikealla |
Hyvä ravintola |
Vastaanotossa nuori kaunis caddiemaster neito löytää minulle ajan reilun puolen tunnin päähän. Ok, ehdinpä syömään jotakin.. Ravintola on samassa rakennuksessa, ja se on iso. Tilaan klubileivän koska arvelen sen valmistuvan nopeasti. Näkymät ravintolan ikkunoista ja upealta terassilta avautuvat rangelle sekä ykkös- ja kakkosväylille. Tihkusateen vuoksi jään kuitenkin sisälle ruokailemaan. Aika kuluu yllättävän nopeasti, hotkin viime tingassa valmistuneen klubileivän ja ryntään etsimään lunastamaani golfbuggya.
Range on aivan ykköstiin vieressä (paljon pisteitä!). Teeaikani on 13:34, aikaa jäi vielä lyhyeen range-sessioon. Kaksi herraa harjoittelee rangelle sinne tullessani. Ihme ja kumma miehet osoittautuvat suomalaisiksi. Tervehdysten jälkeen sovin mukavien kavereiden kanssa yhteisestä pelistä. Vuorollamme tiille alkaa kerääntyä muitakin (suomalaisia).
Ykkösväylä lyödään loivaan alamäkeen, klubitiiltä matkaa on himpan vajaat kolmesataa metriä. Pelikaverit varoittelevat lyöntien riittävän viheriölle saakka. Valitsen pitkän rautamailan ja lyön sillä hienon topin viidenkymmenen metrin päähän tiiboxista. Eipähän ollut ainakaan vaaraksi kenellekään, paitsi ehkä kenttämyyrille kts. https://luontoportti.com/t/3140/kenttamyyrat Sateista kastunut kumpuinen kenttä on paikkapaikoin vaarallinen käveltäväksi. Toinen pelikavereistani liukastuu ikävän näköisesti ykkösen greenin tuntumassa. Buggyilla saa ajella nyt vain niille tehdyillä poluilla.
Alamäen jälkeen par 5 kakkonen lyödään, ei niin yllättäen, ylämäkeen. Oletan alkuharjoittelun jo päättyneen ja valitsen puuvitosen avausmailaksi. Vasemmalla on onneksi jonkinlaisia puita, puut saattoivat olla kanssani eri mieltä onnesta, sillä pallo nasahteli äänistä päätellen ainakin kolmeen runkoon. Kakkosväylä viimeistellään pienen lammen yli lyöden. Vastatuuli haittaa, joten otan lähestymiseen yhden numeroa suuremman mailan. Olisi kannattanut ottaa ainakin kaksi numeroa suurempi..
Mielenkiintoinen ja haastava väylä 3 |
Väylälle kolme siirrytään klubi alittaen, tunnelia pitkin. Nyt avautuu eteen hienot maisemat! Tihkusade onneksi loppuu. Upeat lyöntini odottelevat edelleen ilmiintymistään, aloitan kehumaan maisemia.
Kolmosen viheriö. Kenttä sen kuin paranee vaan |
Kolmosväylän lampi on pelissä seuraavallakin väylällä. Par kolme, väylä numero neljä on kaunis kuin karkki! Itsetuntoni on kohentunut edellisen väylän melkein onnistuneen chippin johdosta, ja suuntaan lyöntini suoraan kohti veden puoliksi ympäröimää greeniä. Palloni pelästyy hieman uhkarohkeaa suunnitelmaani ja päättää varmuuden vuoksi etsiytyä reilusti ja turvallisesti oikealle. Betonipolkuun osuessaan pallo kumoaa osan fysiikan laeista ja pomppaa erikoisesti lähes pystysuoraan ylöspäin noin kahdenkymmenen metrin korkeuteen. Golfareina ymmärrämme hyvin palloa, eikä Newtonin lakeja aleta kyseenalaistamaan. Chippi griinille ja pari puttia perään varmuuden vuoksi.
Upea nelosväylä |
Par kolme 166 m. Väylä numero 6 |
Väylä seitsemän lyhyt par 4 kaartuu vaihteeksi hieman vasemmalle. Teoreettisesti alle kolmesataametrisen seiskan voisi pelata yhdelle päälle, jos osaisi hienon drawn, ja jos pystyisi lyömään niin pitkälle. Joka tapauksessa pidin tästä väylästä. Hienon rauta 4 toppislaissin ja kohtalaisen rauta 8 yhdistelmällä valloitin greenin kahdella. Kolmimetrinen birdie putti onnistui kaikesta huolimatta, näin tuli todistettua golfin jumalienkin tuntevan joskus sääliä!
Hulppean kentän komea mainos |
Kentän toinen par 5 väylä, ja samalla kentän päätösrata |
Pidin kentästä, voisin oikein mielelläni tulla tänne uudestaankin. Buggyn avainten palautuksen yhteydessä miellyttävä caddiemaster ohjeisti minua vielä poikkeamaan heidän hienossa ravintolassaan. Kävinkin sitten hattu kourassa maksamassa ennen peliä nauttimani klubileivän.. Että sellasta peliä!
Risuja ja ruusuja
Käynnilläni helmikuussa 2024 väyläruoho, samoin kuin greenit olivat hyvässä kunnossa. Edellisten päivien sateista johtuen buggylla sai ajaa vain niille varatuilla poluilla. Hyvät ilmaiset parkkipaikat klubin vieressä. Range hyvällä sijainnilla aivan ykkösväylän tiiboksin lähellä. Siirtymät on osin pitkiä, klubilta suositellaan buggya. Hyväkuntoiselle kävellen tehtävä kierros täysin mahdollinen. Väylät ovat hyvän mittaisia, tosin ykkösellä (par 4) pitkälyöntisten kannattaa odottaa edeltävän ryhmän poistumista greeniltä.Kenttä:
Osoite:
URB. CERRADO DEL ÁGUILA:
Avenida María Civiero S/N,
29649 Mijas-Costa
Málaga, Spain
Contact:
golf@cerradodelaguila.com
+34 951 703 355
+34 670 419 096
https://golfcrackers.blogspot.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti