torstai 15. helmikuuta 2024

Cerrado del Aquila. Mijas-Costa, Costa del Sol

Cerrado del Aquila, 9 reiän näköalakenttä


Teoreettisesti alle kolmesataametrisen seiskan voisi pelata yhdelle päälle, jos osaisi hienon drawn, ja jos pystyisi lyömään niin pitkälle.

Aamulla vuokrasin suomalaisesta autovuokraamosta pienen Toyotan. Menopelin kytkinpoljin ottaa vasta ihan yläasennossa, luvassa siis astetta haastavampaa matkantekoa. Kaikkeen tottuu. 

Cerrado del Aquila sijaitsee nimensä mukaan vähän korkeammalla kukkulalla. Googlemaps toimi hyvin, mutta suoran reitin sijaan päätin vähän tutkia kenttää ympäröivää asutusaluetta. Onneksi karttasovellus ymmärsi minua ja rakensi uuden reitin huviajelulleni. Pientä tihkusadetta pukkaa, tuskinpa on ruuhkaa. Enpä viitsinyt tehdä varausta etukäteen.

Näkymä ravintolan terassilta rangen suuntaan. Kakkosen griini edessä. Ykköstii lammen takana oikealla

Hyvä ravintola

 

Vastaanotossa nuori kaunis lähtöselvittäjä neito löytää minulle ajan reilun puolen tunnin päähän. Ok, ehdinpä syömään jotakin. Ravintola on samassa rakennuksessa, ja se on iso. Tilaan klubileivän, koska arvelen sen valmistuvan nopeasti.

Näkymät ravintolan ikkunoista ja upealta terassilta avautuvat rangelle sekä ykkös- että kakkosväylille. Tihkusateen vuoksi jään kuitenkin sisälle ruokailemaan. Aika kuluu yllättävän nopeasti, hotkin viime tingassa valmistuneen klubileivän, ja ryntään etsimään lunastamaani golfbuggya.

Range on aivan ykköstiin vieressä (paljon pisteitä!). Tiiaikani on 13:34, aikaa jäi vielä lyhyeen range-sessioon. Kaksi herraa harjoittelee rangelle sinne tullessani. Ihme ja kumma miehet osoittautuvat suomalaisiksi. Tervehdysten jälkeen sovin mukavien kavereiden kanssa yhteisestä pelistä. Vuorollamme tiille alkaa kerääntyä muitakin suomalaisia.

Ykkösväylä lyödään loivaan alamäkeen, ja klubitiiltä perille on matkaa himpan vajaat kolmesataa metriä. Pelikaverit varoittelevat lyöntien riittävän viheriölle saakka. Valitsen pitkän rautamailan ja lyön sillä hienon topin viidenkymmenen metrin päähän tiiboxista. Eipähän ollut ainakaan vaaraksi kenellekään, paitsi ehkä kenttämyyrille kts. https://luontoportti.com/t/3140/kenttamyyrat 

Sateista kastunut kumpuinen kenttä on paikkapaikoin vaarallinen käveltäväksi. Toinen pelikavereistani liukastuu ikävän näköisesti ykkösen greenin tuntumassa. Buggyilla saa ajella nyt vain niille tehdyillä poluilla.

Alamäen jälkeen par 5 kakkonen lyödään, ei niin yllättäen, ylämäkeen. Oletan alkulämmittelyn jo päättyneen ja valitsen puuvitosen avausmailaksi. Vasemmalla on onneksi jonkinlaisia puita. Puut saattoivat olla onnesta eri mieltä, sillä pallo nasahteli äänistä päätellen ainakin kolmeen runkoon. Kakkosväylä viimeistellään pienen lammen yli lyöden. Vastatuuli haittaa, joten otan lähestymiseen numeroa suuremman mailan. Olisi kannattanut ottaa ainakin kaksi numeroa suurempi..

Mielenkiintoinen ja haastava väylä 3

Väylälle kolme siirrytään tunnelia pitkin ja klubi alittaen. Nyt avautuu eteen hienot maisemat! Tihkusade onneksi loppuu. Upeat lyöntini odottelevat edelleen ilmiintymistään, aloitan kehumaan maisemia. 

Kolmosen viheriö. Kenttä sen kuin paranee vaan

Kolmosväylän lampi on pelissä seuraavallakin väylällä. Par kolme, väylä numero neljä  on kaunis kuin karkki! Itsetuntoni on kohentunut edellisen väylän melkein onnistuneen chippin johdosta, ja suuntaan lyöntini suoraan kohti veden puoliksi ympäröimää griiniä. 

Palloni pelästyy hieman uhkarohkeaa suunnitelmaani ja päättää varmuuden vuoksi etsiytyä reilusti ja turvallisesti oikealle. Betonipolkuun osuessaan pallo kumoaa osan fysiikan laeista ja pomppaa erikoisesti lähes pystysuoraan ylöspäin, noin kahdenkymmenen metrin korkeuteen. Golfareina ymmärrämme hyvin palloa, eikä Newtonin lakeja aleta kyseenalaistamaan. Chippi griinille ja pari puttia perään varmuuden vuoksi.

Upea nelosväylä

Peli jatkuu ja paranee. Varsinkin maisemat paranevat väylä väylältä. Yhdeksän reiän kenttää on vielä yli puolet jäljellä, mutta nyt jo tuntuu, että se olisi ansainnut toisenkin puolikkaan. 

Viitosväylä jatkaa alkupään perinteitä, loivaa koiranjalkaa tarjoten. Viitoselle saa tarjoilla pitkää keppiä alkuun, ja mieluiten palloa kannattaa ohjeistaa pysymään väylän keskilinjan vasemmalla puolella. Vähänkin lyhyeksi jääneen avauslyönnin jatkomahdollisuudet viheriölle ovat heikohkot.

Par kolme, 166 m. Väylä numero 6

Väylä seitsemän lyhyt par 4 kaartuu vaihteeksi hieman vasemmalle. Teoreettisesti alle kolmesataametrisen seiskan voisi pelata yhdelle päälle, jos osaisi hienon drawn, ja jos pystyisi lyömään niin pitkälle. 

Joka tapauksessa pidin tästä väylästä. Hienon rauta nelosen toppislaissin ja kohtalaisen rauta kasin yhdistelmällä valloitin griinin kahdella. Kolmimetrinen birdieputti onnistui kaikesta huolimatta, ja näin tuli todistettua golfin jumalienkin tuntevan sääliä.

Hulppean kentän komea mainos


Kentän toinen par 5 väylä, ja samalla sen päätösrata

Komealle kentälle sopii hyvin par 5 väylän lopetukseen. Väylätaulusta ehkä poiketen, koin sen hieman enemmän oikealle kääntyvänä. Hyvällä avauksella pääsee kyllä helposti "mutkan" kohdalle, sen jälkeen loppumatka onkin käytännössä alamäkeä. Kohtuullisesta pituudestaan huolimatta klubipelaajallakin on hyvät mahdollisuudet kolmella päälle suoritukseen.

Pidin kentästä, voisin oikein mielelläni tulla tänne uudestaan. 

Buggyn avainten palautuksen yhteydessä miellyttävä toimistohenkilö ohjeisti minua vielä poikkeamaan heidän hienossa ravintolassaan. Kävinkin sitten hattu kourassa maksamassa ennen peliä nauttimani klubileivän... Että sellasta peliä!

Risuja ja ruusuja

Käynnilläni helmikuussa 2024 väyläruoho, samoin kuin griinit olivat hyvässä kunnossa. Edellisten päivien sateista johtuen buggylla sai ajaa vain niille varatuilla poluilla. Hyvät ilmaiset parkkipaikat klubin vieressä. Range hyvällä sijainnilla aivan ykkösväylän tiiboksin lähellä. Siirtymät on osin pitkiä, ja klubilta suositellaan buggya. Hyväkuntoiselle kävellen tehtävä kierros täysin mahdollinen. Väylät ovat hyvän mittaisia, tosin ykkösellä (par 4) pitkälyöntisten kannattaa odottaa edeltävän ryhmän poistumista viheriön alueelta.

Kenttä:
9 reikää
Pituus (2x9 r) keltainen/caballeros 5504 m, punainen 5104 m, valkoinen 5734 m

Osoite:
URB. CERRADO DEL ÁGUILA:
Avenida María Civiero S/N,
29649 Mijas-Costa
Málaga, Spain

Contact:
golf@cerradodelaguila.com
+34 951 703 355
+34 670 419 096


Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio
https://golfcrackers.blogspot.fi
www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...
www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti