Hillitsin itseni omasta mielestäni spartalaisella ryhdikkyydellä, enkä puhunut golfista mitään ensimmäisenä lomapäivänä
Länsi-Australian osavaltion pääkaupunki yllättää matkailijan arkisuudellaan. Golf-turistille sensijaan riittää yllinkyllin koettavaa ja nähtävää
Kauas ja pitkälle
Marraskuu 2018 Helsinki-Singapore-Perth. Lentokentät senkun vilisee silmissä. Viikko sitten palasin pitkältä bongausmatkalta Yhdysvalloista. Kroppa ei oikein ole vieläkään sopeutunut aikaeroihin, pohkeetkin on kuin potkupallot niihin lennoilla kerääntyneen nesteen ansiosta. Olen silti innoissani, matka suuntautuu kauan haaveilemaani Australiaan. Kokonainen uusi manner siis valloitettavana!
Lennot ovat pitkiä, Helsinki - Singapore, reilut yksitoista tuntia, parin tunnin vaihto ja vielä viisi ja puoli tuntia ilmassa matkalla määränpäähän Perthiin. Kotimainen lentoyhtiö oli totuttuun tapaansa lähes tunnin myöhässä jo lähtöpäässä. Onneksi vaihto onnistui ilman hässäkkää.
Olin varautunut aussien tarkkaan golfvarusteiden tarkastukseen. Mailat suorastaan säihkyivät puhtauttaan ja golfkengätkin olin harjannut hammasharjalla pohjia myöten lähes alkuperäiseen loistoonsa. Turhaan, perillä Perthissä tulli ei ollut kiinnostunut kengänpohjistani.
Ensimmäisen yön vietimme motellissa lentokentän lähellä. Taaskin turhaan, myöhemmin selvisi että olimme hieman sekoilleet majoitusten varausten kanssa, niinpä meille oli samaan aikaan varattu huone myös Perthin keskustan hotellista.
Metallinen ankka (Artist Laurel Nannup) tervehtii Swan Riverin Elizabeth Quaylla |
Beatles ja pidättäytymistä
Lentokentälle saavuttuamme soitin sovitusti motellin vastaanottoon, sieltä oli luvattu tulla meitä hakemaan. Luurin toisessa päässä kaveri solkkasi parhainta Intian-englantia mitä olin vähään aikaan kuullut. Kolmannella soitolla sain sen verran selvää d-voittoisesta puheenparresta, että löysimme toisemme parkkialueelta. Motelli osoittautui epäilyksistämme huolimatta erittäin siistiksi ja uudenaikaiseksi.
Hillitsin itseni, omasta mielestäni spartalaisella ryhdikkyydellä enkä puhunut golfista mitään vaimolleni ja muulle matkaseurueelle kuin vasta myöhään tulopäivän jälkeisenä iltana. Varaus seuraavalle päivälle Mayland Golf Courselle https://www.maylandsgolf.com.au onnistui näppärästi netissä.
Kahden miljoonan asukkaan Perth on Länsi Australian osavaltion kapiteeli. Ennen pelipäivää oli hyvää aikaa tutustua ”maailman syrjäisimmän pääkaupungin” ihmeisiin. Itselläni ei ollut mitään odotusarvoja Australiasta, koko manner oli minulle uutta ja ihmeellistä kaikkineen. Mukava ja kompakti Pepper’s Kings Square Hotel https://www.peppers.com.au/kings-square/ North Bridgen kaupunginosassa aivan keskustan tuntumassa olisi tukikohtamme kahden viikon vierailumme aikana.
Ensi alkuun päätimme vain tutustua kaupunkiin kävellen. Miljoonakaupungiksi yllättävän pieni keskusta käveltiin puhki jo aamupäivästä. Harvojen turistien virta vaelsi kohti rantaa ja sinne mekin päädyimme kohta kahvittelemaan. Ihailimme laivalaiturilta avautuvaa ”merta”, tosin hieman myöhemmin se osoittautui leveäksi Swan Riveriksi. Intian valtamerelle matkaa Perthin keskustasta olikin vielä parikymmentä kilometriä mutkittelevaa jokea pitkin.
Australian mantereen länsirannikolla sijaitseva Perth on ensimmäinen eurooppalaisten perustama isompi asutuskeskus. Keskusta on nykyaikainen, eikä kaupunki niin vanha olekaan, sillä sen perustamisvuosi on 1829. Kylä on rakennettu hulppealle paikalle, mahtava Swan River laajenee valtavaksi suvannoksi kaupungin kohdalla. Parhaat näkymät joelle ja keskustan rannan puoleisiin osiin avautuu puolestaan kaupungin upeimman puiston Kings Parkin korkealta kukkulalta ja kahvilasta.
Caversham Wildlife Parkissa tapaat kesyt kengurut |
Jään hetkeksi keskustan puistonpenkille varjoon istumaan kun muut kimpoilevat ostoskeskuksissa. Penkillä vastapäätä voileipäänsä viimeistelevä äijä alkaa rupattelemaan kanssani. Ensin vaihdetaan tietysti kohteliaisuuksia. Vaaleahiuksinen, pitkä ja hyväkuntoisen oloinen mies on iältään ehkä noin seitsemänkymmenen, saattaa olla lähempänä kahdeksaakymmentäkin. Käsiä katsomalla näkee heti ettei mies ole ollut ainakaan ruumiillisen työn raataja työelämänsä aikana. Ensin selviää että hän on kotoisin Brittein saarilta, Liverpoolista. Australiassa hän kertoilee asuneensa jo kymmeniä vuosia. Kehun lähellä musisoivaa katusoittajaa. Davidiksi esittäytynyt herra on samoilla linjoilla. Musiikkiteema kimpoaa pian Davidin kotikulmien muisteloihin. Liverpoolin ajoilta tällä maailmaa nähneellä seikkailijalla on mielenkiintoisia muistoja kouluajoilta, siellä hänen kanssaan yhtä aikaa ja samassa koulussa olivat opiskelleet maailmankuulun Beatlesin Ringo Star ja John Lennon. Paul oli ollut aina fiksu kundi, mutta Johnista hänellä ei ollut yhtä hyvää sanottavaa. John oli hänen mukaansa ollut outo poika joka oli keksinyt monia ilkeitä temppuja.
Olen reissuillani monet kerrat päätynyt juttelemaan paikallisten kanssa, joskus nuo keskustelut ovat sitten päättyneet ovelasti ”parin taalan” pummimiseen. Tällä kertaa jäi hyvä mieli, David oli oikea aito ihminen ja minun aussitaalani pysyivät taskussa.
Löysin keskustan lähistöltä muutaman kivan kentänkin. Kävin sitten pelaamassa joka toinen päivä koko loman ajan. Lempparikseni muodostui Wembley Golf Course http://www.wembleygolf.com.au, se sijaitsee vain noin kymmenen kilometrin etäisyydellä keskustasta länteen. Uberilla tuon matkan huitaisi vajaassa vartissa. Wembleylla on hulppeat kaksi täysimittaista kenttää, Tuart ja Old Course. Lisäksi kattaukseen kuuluu massiivinen kahden kerroksen lyönti-stadion, minigolf ja tietenkin mukavat ravintolat ja hyvän kokoinen golf shop. Molemmat Wembleyn kentät ovat kovassa käytössä, yksin siellä ei tarvinnut pelata.
Ilkiöitä, kiljuntaa ja huippukenttiä
”How are you” sanotaan palvelutiskillä. Paikalliset eivät ota lippistä pois päästä sisätiloissa eivätkä edes kättelyssä ykkösellä. Sopeudun nopeasti paikallisiin tapoihin ja pidän hattuni päässä minäkin. Niin syvään opitut tavat ovat silti syöpyneet, että kuitenkin hipaisen sormilla lippaa esitellessäni itseni.
Näkymiä Wembleyn Old Courselta. Viimeisen väylän loppusuora |
Wembleyn Pro Shop syöttää täysiä ryhmiä Old Courselle neljän minuutin välein. Tahti on turhan kiivas, ryhmäni joutuu odottamaan melkein kymmenen minuuttia ylimääräistä päästäksemme avaamaan. Ykkönen sijaitsee pienen ja söpön puttigreenin vieressä korkealla kummulla. Muutaman metrin päässä takana on Pro Shop ja heti sen vieressä pieni kahvila, sieltä saa kätevästi matkaevästä mukaan.
Pienet ja ilkeät kärpäset pörräävät pelaajien ympärillä. Paikalliset huitovat niitä tottuneesti, yritän olla samalla tavalla enempiä välittämättä hitsin herhiläisistä. Onneksi aina välillä Intian Valtameri tuottaa pieniä puhureita, silloin kärpäset kaikkoavat hetkeksi.
Pelikavereita on tänään paikalliset Josh ja Graig. Jostain syystä tunnistan kaverukset heti insinööreiksi. ”Guud däi” - aussien murteen omaksumiseen meni hetki aikaa. Rentoa porukkaa! Meillä on hyvää aikaa jutella kun etsimme toistemme palloja väylien reunoja koristavien puiden katveista.
Yhtä-äkkiä ihan läheltä kuuluu hirveää kiljuntaa! En nyt ihan hyppää Graigin syliin, mutta pelästyn kyllä todella outoa meteliä. Graig selittää karmean äänen lähteeksi paikallisen Kookaburra -nimisen linnun. Kohta siivekäs häirikkö laskeutuukin kasteluvesi-lammikkoon aivan lähellemme itseään putsaamaan. Ruskean sävyinen lintu on isompi kuin kotoinen varis, sillä on paksu tikarimainen nokka ja jotenkin minulle tulee mieleen ”Angry Birds” -pelihahmot.
Kookaburra. Kohtalainen kiljukurkku. Kuvattu Caversham WL Parkissa |
Wembleyn Old Course on vähän tasaisempi kuin nuorempi veljensä Tuart. Old Courselta puuttuu vesiesteet ja bunkkeritkin on sijoitettu kohteliaasti vähän helpompiin paikkoihin. Perthin alueella sataa harvoin ja ilma on tyypillisesti parikymmentä astetta plussalla kaiken aikaa. Niinpä kentätkin ovat maaperältään kuivia, pallojen rullit pitkiä ja divotit pelkkiä mullan murusia. Kastelu lienee täälläkin se suurin murheenkryyni. Pallo lentää tietysti mukavasti lämpimässä ilmassa ja mikäs on lennellessä kun aurinko paistaa ja Kookaburrat karjuu puissa.
Massiivista kentänhoitoa Mayland Peninsula Golf Coursella |
Kävin pelaamassa myös kaupungin toisella laidalla sijaitsevalla Mayland Peninsula Golf Coursella http://maylandsgolf.com.au. Kenttä nuoleskelee upeaa Swan Riveria. Pelipäivänäni massiivinen kentän hoito hieman hidasti pelaamista. Ylipitkää väylä-ruohoa ajettiin isoilla laitteilla, leikatusta nurmesta muodostui paksuja pitkittäisiä noroja joita perässä tulevat traktorit puhalsivat korkealaitaisiin perävaunuihinsa. Itse kenttä on hyvin tasainen, tarkalle pelaajalle ehkä vähän turhan helppokin. Itse en kaipaa liikaa vaikeutta peliin, mutta silti yksi kerta Maylandia riitti tälle reissulle.
Collier Park. Bunkkeri kuin paraskin uimaranta |
Kolmas ja hieman erilaisempi golf-kokonaisuus löytyi Collier Parkista https://collierparkgolf.com.au. Tämäkin klubi oli Maylandin ja Wembleyn tapaan vain parinkymmenen minuutin päässä Perthin keskustasta. Collier Parkilla on tarjottavanaan kolme yhdeksän reiän kenttää, Pine, Island ja Lake. Varauksen pystyi tekemään ensimmäiselle ysille, takamatka määräytyi sitten päivän tilanteen mukaan.
Sanoisin, että Collier Park menee Maylandin ja Wembleyn väliin pelattavuudeltaan. Collierissa vaihtelua tuo kahdenkymmenenseitsemän reiän kokonaisuus, väylät ovat pitkiä, mutta maasto aika tasaista koko kentän alueella. Onnistuin pelaamaan kaikki Collierin kolme ysiä lomamme aikana.
Cottesloe Beach. Uimarannan pusikoissa kävijöille hieman mietittävää |
Yhteenvedettyä
Aussien ilmasto on kaikkien tiedossa - kuumaa, kuumaa ja kuumaa. Marraskuisella käynnillämme koimme myös pikkuriikkisen vesisateen lomamme ensimmäisenä päivänä. Kuumaa saattoi olla ison mantereen jollakin toisella kantilla, mutta tuulisessa kaupungissa saimme kaivaa kevyt-untsikat ruotojemme suojiksi iltojen viilentyessä. Mielenkiintoista tekemistä (golfin lisäksi) oli turistin näkökulmasta vähän rajoittuneesti Perthin alueella. Meidän haaviimme jäi Caversham Wildlife Park ja ”Hop-on Hop-off” -bussi-köröttely. Kings Park -puisto-kokonaisuus on suorastaan pakollinen tutustumiskohde. Ihan hauskaa oli myös lillua joki-paatilla Fremantlen kaupunkiin. Noin tunnin kestävä cruisailu päätyy itsensä Intian Valtameren rannalle. Fremantle on idyllinen rantakaupunki, joskin se oli aika hiljainen käyntimme aikana. Toki käväisimme maineikkaalla Cottesloen uimarannalla, kaunis oli tämäkin paikka. Beachilla tuntui olevan pelkästään paikallisia, yhtä havaitsemaamme suomenkieltä puhuvaa perhettä lukuunottamatta. Näimme vain pienen kulman uskomattoman mielenkiintoisesta maasta. Australiaan jäi pakottava tarve uudelle visiitille.
Matkamme tarkoitus oli osallistumisemme sukulaistyttömme häihin, mutta se olikin ihan oma stoorinsa se.
Kirjoittaja Kings Park kukkulalla. Taustalla Perthin keskusta. Kuva Sirpa Airio |
Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio
https://golfcrackers.blogspot.fi
https://golfcrackers.blogspot.fi
www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...
www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit