Greenlife Golf Marbella. Marbella, Costa de Sol.

Greenlife Golf Marbella. Par 3 -haastetta kokeneemmallekin

Onnistuakseen Greenlifella pelaajalta vaaditaan hyvää mailakontrollia, kierteiden hallittua osaamista, tai läjäpäin tuuria.

22.2.2024. Fuengirolan ja Marbellan puoliväliin sijoittuva yhdeksänreikäinen par 3 -kenttä Greenlife Golf Marbella odottaa pelaajia AP-7 ja A-7 teiden välisellä kukkulaisella asuntoalueella. Asutus on vauraan oloista, eikä tienvarren parkkipaikoilla olekaan muita vuokraamani "ekoferrarin" (Fiat Punto vm.2010) kaltaisia säästövankkureita. 

Ennen pelaamaan pyrkimistä käväisen harjoituslyöntialueella. Rangelle on puolen kilometrin mutkat, joten ainoa realistinen vaihtoehto on mennä sinnekin autolla. Range on rakennettu kahteen tasoon alasviettävään rinteeseen. Ison parkkipaikan edessä on ensin puttaus/chippaus -viheriöt. Parkkialueelta lyöntipaikoille laskeudutaan ensin alakerran tasolle. 

Kaikilla lyöntimatoilla on omat isoruutuiset golfanalysaattorit. Pienen selailun jälkeen selviää, että ne ovat käytössä vain jäsenille, tai ainakin vaativat kirjautumaan vieraana. Jätän digiseikkailun sikseen ja siirryn yläkerroksen lyöntipaikoille hiomaan edellisenä iltana Youtubesta löytämiäni "golfelämää mullistavia" uusia drillejä.

Youtuben ohjeet totean pian sopivan lähinnä ihmisspagheteille, mutta eivät minulle. Koska golfelämäni ei muuttunutkaan mainostetulla sensaatiomaisella tavalla, palaan klubitalolle tositoimien pariin. Pro shop on odotusarvoisella paikallaan komean klubirakennuksen alakerrassa. Edelläni asioi kolmen hengen miesporukka, samat herrat olivat yhtäaikaa kanssani myös rangella.

Toimiston lähtöselvittäjä muuttaa lähtöjärjestystä kysyttyäni tiiajasta. Arvioni mukaan alankomaalaiset herrat päästivät minut mielihyvin edelleen. Myöhemmin osoittautuukin heillä olevan pelillinen opetussessio meneillään. 

Ykkösväylässä on heti haastetta moneen lähtöön, ylämäki, lampi vasemmalla, puskia oikealla. Lisähaastetta tulee vielä kolmen hengen katsomosta. Onneksi lyöntini onnistuu yli odotusten ja pääsen ihan griinin kanttiin. Saan vielä hyvän pelin toivotukset ja taputukset yleisöltä.

Muilla pelaamillani par 3 -kentillä juuri pelatun kaltainen väylä olisi sujahtanut handicap -listan kärkikolmikkoon, mutta täällä se on vasta hcp 7. Mielenkiintoinen päivä siis tulossa! 

Kakkosväylän  boksin vieressä huomaan kenttää kiertävän matalan sähköpaimenaidan. Outit on näköjään huolellisesti suojattu! Ei vaan, näillä alueilla on ongelmana rajusti kasvanut villisikakanta. Aiemmilla kenttäbongauksillani olenkin nähnyt sikojen tuhoja väylillä, otukset ovat kovia poikia kaivelemaan. 

Lyhyen, vain 115 metrisen (keltaisilta), kakkosväylän molempia reunoja koristelevat puut ovat lähes lyöntilinjoilla. Lisäksi aivan viheriön vasemmalla sivulla väijyy kaunis klubilampi. Kakkosväylän suunnittelu antaa osviittaa koko loppukierrokselle. 

Kakkosen kauniilta viheriöltä on hyvät näkymät klubille. Klubin terassilta puolestaan on loistavat näkymät kakkoselle, kuin myös ykkösellekin.

Väylälle kolme siirrytään kadun toiselle puolen. Väylämerkinnät saisivat tässä kohtaa olla hieman paremmat. Kolmosväylä jatkaa luonnikkaasti kentän lay-outtia.

Onnistuakseen Greenlifella pelaajalta vaaditaan hyvää mailakontrollia, kierteiden hallittua osaamista, tai läjäpäin tuuria. Tuurini jatkuu hyvänä, varsinkin kun alan pelaamaan kolmen pallon taktiikalla.

Bunkkerit ovat matalia ja helppoja. Rouhean, pikkukiviäkin sisältävän, ohuen sorakerroksen alla möhnöttää puolikova savikerros. Käyntikerrallani savi oli kosteaa, ja siksi osin pehmeää. Kuivana savi muistuttaisi betonia.

Viheriöt olivat hieman laikukkaita, mutta ulkonäköönsä nähden hyvätapaisia. Griinien pinta vaikutti kohtuullisen kovalta, hyväkään osuma ei aiheuttanut niihin isoa monttua. Pitkältikin edellisestä johtuen backspinniä ei ollut helppoa saada aikaan.

Kentän kolme viimeistä väylää vaativat vielä yhden siirtymän kadun vartta pitkin. Nytkin olisin toivonut selkeämpiä kyltityksiä vain noin viidenkymmenen metrin siirtymän varrelle. Onneksi painetussa tuloskortissa oli pieni väyläkartta, joten suunnistaminen onnistui sen avulla. 

Seitsemäs väylä oli rankattu kentän vaikeimmaksi. Kortin mukaan 128 metrin lähes suoran väylän molempia reunoja varjostivat tuuheat puut. Onnistuakseen lyönnin piti onnistua kutakuinkin täydellisesti.

Yhdeksäs ja samalla viimeinen rata on kentän pisin. 165 metrinen, loivaan alamäkeen kaatuvan väylän poikki virtaa pieni kivetty puronen. Oikella laidalla koko väylän matkalla oleskeleva rinne armahtaa monet slaissit, mutta vasemmalle puolen eksyneet kuulat päätyvät yksinomaan pallonkeräilijöiden laariin.

Ruusut ja risut

Tähän mennessä pelaamistani mielenkiintoisin ja komein yhdeksänreikäinen par 3 -kenttä. Kenttä on hyvin hoidettu ja ensimmäisen kahden väylän osalta erityisen kaunis. Kenttäsuunnittelu on onnistunutta ja pienestä tilasta huolimatta se on myös pelaajan kannalta turvallinen. Siirtymiä ohjaaviin kyltteihin tarvittaisiin parannuksia. Driving range sijaitsee pienen automatkan päässä, josta myös pientä miinusta. Range on hyvä ja monipuolinen chippi- ja puttiviheriöineen. Klubilla parkkeeraus kadun varteen, jossa parkkipaikkoja on kohtuullisesti, eikä niitä rasita ympäristön asutus. Kaunis ja haastava ysireikäinen, tänne tulisin mielelläni uudestaankin.

Greenlife Golf Marbella

9 reikäinen par3 -kenttä, pituus keltaisilta 1142 metriä

Yhteystiedot

Avda. Marco Polo s/n, 29604 Marbella - Málaga
+34 952 839 142
golf@greenlife-golf.com

Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio

https://golfcrackers.blogspot.fi

www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...

www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit

Magna Golf, par 3. Marbella, Costa del Sol.

Magna Golf par 3, yhdeksän reikää pikana

Ensimmäinen väylä antaa kentästä hyvän vaikutelman. 150 metrin lyönti lammen yli nostaa sykettä sopivasti.

21.2.2024. Odotusarvot olivat korkealla, kun lähdin Benalmadenasta ajelemaan Marbellan toisella puolella odottavaa Magna Golfia kohden. Matkaan A-7 väylää pitkin piti varata peräti 40 minuuttia, mutta mitä sitä nyt ei tekisi golfin tähden? Klubi on minulle ennestään tuntematon, joten parkkeeraan kadun varteen, kun kerrankin klubin sisäänkäynnin vieressä on vapaa paikka. Ramppia pitkin kävellessäni huomaan klubilla olevan hyvät parkkipaikat aivan toimiston edessä.

Yhdeksän reiän peleille löytyy heti vapaata. Vuokraan vielä trolleyn, jonka lupaan tulla hakemaan sen jälkeen kun olen siirtänyt autoni parkkipaikalle. Kaikki hyvin, ja sain vielä pyytämättä selkeät ohjeet ykköstiin löytämiseksi. Ohjeet olivatkin tarpeen, sillä muuten tiin etsiskely olisi ollut arpapeliä.

Ensimmäinen väylä antaa kentästä hyvän vaikutelman. 150 metrin lyönti lammen yli nostaa sykettä sopivasti, griini näyttää kaukaa katsoen tasaiselta ja laajalta. Ensimmäinen kuula kopsahtaa viheriön vasemmalle puolen ja ottaa vielä näyttävän loikan rinteeseen. Varakuula perään!

Tiiboksin karva on kunnossa, tosin leikkuria se jo tarvitsisi. Siirtymille kenttä tarjoilee betonoituja polkuja. Trolleyn kanssa käveleminen onnistuu myös väyliä pitkin, ja silloin on helppo chippailla matkan varrelta lyhyenlännäksi jäänyt kakkospallo sileämmille pinnoille.

Väylät ovat melko pitkiä par kolme kentälle. Kakkonen on tuloskortin mukaan 178 metriä ja hcp 1, kaiken lisäksi se lyödään lammen yli! Lyhin väylä on kolmonen, ja silläkin on mittaa 119 metriä.

Griinit eivät ole parhaassa kunnossaan. Tosin parin viikon oleskelullani en ole näiltä par 3 -kentiltä vielä oikein laadukkaita ruohoja tavannutkaan. Jonkinlaisia opastekylttejä seuraaville väylille löytyy, niiden sijoittelut vaatisivat kuitenkin uudelleenarviointia. 

Yksin pelatessa edellämenijät tulevat selkä edellä vastaan. Vitosväylällä saan odottaa perhegolftapahtumaa. Yhden aikuisen paimentama kolmen nuoren kopla liikkuu hitaasti. Eipä hätää, minulla on koko päivä aikaa! 

No seuraavalla väylällä mieli vähän muuttuu. Joukon nuorimmaisella on ilmeisesti vaikea päivä, kävely ei oikein luonnistu, ja isäntä joutuu hoputtamaan poikia. Kiukuttelu jatkuu, poika jää tekemään harjoitusputteja, ja poistuu greeniltä lontustellen vasta kun toiset ovat jo seuraavalla tiiboksilla. 

No, minullahan on vielä aikaa, vaikka takana tulijat joutuvatkin nyt odottamaan minun lyöntejäni...

Seitsemänneltä väylältä kahdeksannelle löydän vain seuraamalla edellämenijöitä. Tiiboksissa odotellessani huomaan takanatulijoiden etsivän suuntaa seuraavalle. Yritän puun varjosta vilkutella pojille suuntaa. Opasteiden puuttuminen harmittaa. Onneksi edellämenevän tiimin aikuinen saa jo velton nuorenmiehen pöksyihin liikettä. Yksi väylä jäljellä!

Piilotettu väylätaulu yhdeksännellä lyöntipaikalla

Yhdeksännen väylän lyöntipaikka löytyy, mutta tiiboksin väylätaulu on maastoutunut pensaiden sekaan. Käyn tarkastamassa taulun tiedot ja sieltähän löytyy väylän pituudeksi 224 metriä (keltaisilta)! Aika pitkä väylä par kolme kentällä, olisikohan ihan ennätys! 

Edellä menevät pelaajat ainakin pelasivat kyseiseltä tiiltä, joten minäkin stanssaan siihen. Näkyvyys on huono mutkan vuoksi, ja minun pitää käydä pitkällä edessä varmistamassa, ettei edellä menevät ole vielä lyöntietäisyydellä. Mutkastakaan en näe lipulle, joten päätän tehdä välilyönnin. Ihme sokkoväylää ihmettelen vielä kävellessäni pallolle. 

Matkan varrella sitten selviää (kuin myös tuloskortista), että väylä on muutettu lyhyemmäksi. Oikealta tiiltä pituus on vain 162 metriä. En viitsi enää palata takaisinpäin palloltani, varsinkin kun takanatulevat ovat jo ryhmittyneet omaa lyöntiään varten väärään tiiboksiinsa.

Olisikohan ollut isokin vaiva järjestää selventävät opasteet kahdeksannen väylän viheriöltä oikeille yhdeksännen väylän lyöntipaikoille? Odottelen vielä edellämenevän ryhmän poistumista greeniltä. Nyt ryhmän vanhin on saanut joukkueensa ojennukseen, ja myös aiemmin velttoillut nuorimies osoittaa rivakampia otteita. Tosin nuori herra käy vielä etsiskelemässä väylältä jotain kadottamaansa viimeisten puttien jälkeen.

Takaa tulevan ryhmän toinen jäsen kävelee puoleen väliin väylää tähystelemään lyöntilinjoja. Hän näyttää stop-merkkiä tiiboksissa odottelevalle kaverilleen nähdessään minut odottelemassa viheriön vapautumista. Matkaa merkkimieheen on sen verran, etten ala heitä opastamaan oikean tiiboksin valinnossa.

Risut ja Ruusut

Hyvännäköinen harjoituskenttä, jossa saatavilla myös lyöntitutkat (en testannut). Toimistossa mukava palvelu ja puolittainen opastus väylien saloihin. Väylät ovat helpohkoja, tosin mittavia par kolme kategorian kentäksi. Väyläopasteet ovat osin puutteellisia ja harhauttaviakin. Kentän lay-out on hyvä. Paremmalla hoidolla kentän saisi mielenkiintoisemmaksi.

Magna Marbella Golf

Par3, 9 reikää par 28

Osoitetiedot

Calle Calderón de la Barca s/n, E-29660 Marbella, Málaga, Spain

Phone: +34 952 92 92 49

comercial@magnamarbellagolf.com
www.magnamarbellagolf.com

Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio
https://golfcrackers.blogspot.fi

www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...

www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit

Mijas Golf International, Los Olivos. Mijas, Costa del Sol.

Los Olivos, suomalaisten suosikki

Kentän avaruus rauhoittaa mieltä ja kannustaa lyömään paineettomasti.

Sanoisin Mijas Golfin kahden kentän kuuluvan suomalaisten pelaajien kymmenen suosituimman Espanjan Aurinkorannikon kentän joukkoon. Tällä kertaa en päässyt pelaamaan suomalaisessa ryhmässä, mutta läheltä liippasi, sillä pelikaverit olivat naapuristamme Ruotsista.

Mijas Golf on järjestänyt asiansa hyvin. Parkkipaikat alkavat driving rangen kohdalta ja jatkuvat aina golf shopille asti. Mijas Golf on erittäin suosittu, niinpä myymälän jakavat lähtöselvittäjän toimisto ja golfkauppa palvelevat eri tiskeiltä. Toimisto/kaupan edessä pihalla on suojaisa terassi. Ravintolaan ja pukuhuoneisiin kuljetaan terassin kautta.

Tiiajan saatuaan ja maksettuaan pelaajat saavat kuittia vastaan valitsemansa trolleyt ja buggyt toimistoa vastapäätä sijaitsevasta nouto-/palautuspisteestä. Kuljetusvälinettä noudettaessa palveluhenkilö tarkastaa maksukuitin. 

Driving range löytyy sisääntulon ajoväylän alkupäästä. Siellä päivystää myös molempien kenttien startteri omassa pienessä toimistossaan. Startterin luona käynti ennen pelaamaan lähtemistä on pakollinen. 

Evästä ja juotavaa voi ostaa mukaan ravintolasta, tai  startterin lähellä nököttävästä taukokioskista. Driving rangella lyödään matoilta. Range viettää hieman alamäkeen, joka päivän lyöntipituuksia arvioidessa pitää ottaa huomioon.

Los Olivos kentän ensimmäinen tiiboksi on vastapäätä driving rangea, parkkialueen ja ajoväylän toisella puolella. Pelikaverini ovat liikkeellä buggyilla ja minun valintani tälle päivälle taas kärryt, hikinen päivä siis tulossa. Ruotsalainen perhe, vanhemmat aikuisen poikansa kanssa toivottavat minut tervetulleeksi ryhmään.

Ykkösväylä avautuu laajana ja loivasti alapäin viettävänä. Driverin mitan päässä vaanii tietysti bunkkerit, ja Los Olivosin tapauksessa myös loiva mutka oikealle. Ensimmäinen lyöntini onnistuu, jippii! Kentän avaruus rauhoittaa mieltä ja kannustaa lyömään paineettomasti.

Ykkösväylä on rankattu kentän toiseksi helpoimmaksi. Pituutta on vain 301 metriä (keltaisilta), mutta hyvin sijoitellut hiekat imevät helposti standardimittaiset avaukset.

Los Olivos on todella tasapainoinen kokonaisuus, josta tyystin puuttuvat niinsanotut kikkaväylät. Kokonaispituus (kelt.) on maltillinen 5588. Kentän par 3 -väylät ovat yli 150 metrisiä, pisimmän ollessa 174 metriä ja lyhin 130 metrinen. 

Kakkosväylä, par 4 /392 metriä on rankattu kentän vaikeimmaksi. Kakkosen tapauksessa oikeastaan vain sen pituus aiheuttaa ylimääräistä haastetta.

Kenttä-alueen keskustaa täplittävät muutamat isot lammet, jotka on reunustettu kiveyksellä. Parhaimmillaan lyönneille tulee veden ylitystä arviolta sataviisikymmentä metriä. Tosin lyöntisuuntaa hieman muuttamalla huomattavasti lyhyemmälläkin lyönnillä niiden ylitys onnistuu.

"Hyvä" avaus veden yli tuotti kirjoittajalle pelaamattoman paikan, ja droppista kolahti rangaistus. Kentän paikallissäännön mukaan vapauttavia (esteitä/puita) on merkitty tuennoilla ja "allasratkaisuilla" ja ne on lisäksi merkitty sinisellä maalauksella tai sinisellä nauhalla.

Kentällä on väylät 10. ja 17. yhdistävä viheriö. Viheriöalue on niin laaja ettei se juurikaan vaikuta lähestymislyöntien turvalliseen pelattavuuteen.

Bunkkereiden hiekka on karkeaa ja alusta muutaman lyönnin perusteella kova. Omalle kohdalleni haastavin bunkkeri sattui väylällä 14., jossa lyöntikorkeutta lisäsi esteen sijoittuminen alaspäin johtavaan rinteeseen. 

Kyseisen väylän viheriön vieressä päivysti liikkuva kioski, tarjolla oli juotavia ja syötäviä. Juotava tulikin kovaan tarpeeseen, sillä olin lähtenyt tyhmyyttäni kuumalle kierrokselle yhden vesipullon taktiikalla.

Kentän kapeimmatkin väylät armahtavat sivuille karanneita kuulia rinteiden syöttäessä palloja takaisin peliin.

Risut ja ruusut

Kenttä on hyvälle pelaajalle helppo. Viheriöt hyvässä kunnossa. Kentän hoito esimerkillisen hyvää. Epävarmojen avauksien kanssa painiva kiittää kentän armahtavuutta. Wc:t löytyvät kentän keskivaiheilta ja startterin/kioskin kulmilta. Kentästä ei ole oikeastaan mitään negatiivista sanottavaa.

Mijas Golf Los Olivos

18 reikää par 70

Valkoinen 5875

Keltainen 5588

Punainen 4926

Avenida Louison Bobet Urb Mijas Golf, 1-3-5, 29650 Las Lagunas de Mijas, Málaga
Málaga 29650
www.mijasgolf.org

teetimes@mijasgolf.org
+34 952 47 68 43

Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio
https://golfcrackers.blogspot.fi

www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...

www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit

El Soto Club de Golf. El Soto de Marbella, Costa del Sol

El Soto Club de Golf, par 3

Koko päivän rajoittamaton pelioikeus alle kolmellakympillä.

16.2.2024. Parinkymmenen minuutin vuoristokieputtelun jälkeen oppii arvostamaan auton kaarreajoominaisuuksia aivan uudella tavalla. Matka rannikolta El Soto golfiin on käytännössä pelkkää ylämäkeä. Periltä löytyy hyvä parkkipaikka. 

Nostelen bägin sisäänkäynnin viereen ja lähden etsimään toimistoa. Entrance avautuu ravintolaan. Lähtöselvittäjän toimistoon pääsee ravintolasta rappuja pitkin alas kulkien. Käyn varmistamassa pelimahdollisuuden ja palaan ravintolaan ruokailemaan.

Ravintolan terassilta avautuu näkymät lähes koko kentälle. Auringon paisteessa on mukava lounastaa ja seurailla pelaajien tekemisiä kentällä. Ceasar salaatti on hyvää. Ravintolan kaikki asiakkaat viihtyvät terassilla, ja palvelu pelaa! Terassin toisesta päädystä näkee myös söpölle harjoitusviheriölle.

Caddiemaster antaa tarkat ja selkeät ohjeet ykköstiin paikasta ja kertoo vielä hyvin tavanomaisista virheistä pelattavien väylien järjestyksen suhteen. Kysymykseeni väylille ohjaavista kylteistä hän vastaa myöntävästi. Ilmoitan ehkä pärjääväni yksinäisellä kierroksellani.

Helppo ykkönen avataan kukkulalta alas "kuivan maan lyöntinä". Helppo lyöntini päätyy pitkäksi greenin takana pienen rinteen päällä väijyvään minipensaaseen. Pensas piilottelee hyvin huolellesesti palloani, joten päädyn jatkamaan pelaamattoman paikan säännön mukaan. Vettä onkin lyöntilinjalla, tosin suhteellisen kaukana viheriöstä.

Kakkosen lyöntialusta löytyy caddien ehdottamasta paikasta. Samalla tönnäällä on myös ysin tiiboxi. Jostain mielenkiintoisesta syystä päädyn pelaamaan ysiä, ja syy siihen selviää minulle vasta pelin loppupuolella.

Kolmannen väylän tiiboxi on lähinnä klubirakennusta. Kolmosen avauksia voi ihailla myös terassilta. Onneksi palloni sattui juuri kyseisellä väylällä kutakuinkin tottelemaan sille tarjoamaani keppiä. Väylän pituus on vain 73 metriä, sen viheriö on sijoitettu helpottavasti kahden kukkulan väliin.

Nelonen on vieläkin lyhyempi, vain 58 metriä. Espanjalaiseen tapaan täytyy toki ottaa huomioon pituuksien merkintä viheriön eteen. 

Takanani ei ole alun kolmen väylän aikana näkynyt ketään, mutta nelosella sinne ilmestyy kokonainen parvi pelaajia. Pelaajat ryhmittyvät kolmosen väylän puoleen väliin. Opetussessio mitä ilmeisimmin.

Väylät lyhenevät entisestään. Kuutonen 52 ja seiska vain 45 metriä pitkiä. Seiskalla pelaa kaksi rouvaa edelläni, rouvat siirtyvät taaksepäin kuutoselle ennen avaustani. Ilmeisesti hekin vain harjoittelivat näillä kahdella väylällä.

70 metrinen kahdeksas väylä lyödään taas jyrkkään alamäkeen. Ilman slopemittaria minun oli vaikea hahmottaa millä mailalla olisi ollut sopivaa lyödä. 60 asteen wedgellä lyönti ylsi foregreenille. 

Kertaalleen pelatun ysiväylän sijaan pelasin viimeisenä väylänä kakkosen. 

Tiiboxilta katsottuna väylää onkin haastava hahmottaa. Lyöntisuunta on lähes kasin viheriötä kohden. Lisäksi lyöntisuunnassa on puita, jotka osittain ovat täydellisen lähestymisen esteenä. Kakkonen on 108 metrisenä kentän pisin väylä. Ysi puolestaan on rankattu vaikeimmaksi, viheriön ja tiiboksin väliin jää iso lampi. 

El Soto Golf Club

Yhdeksän väylän par3 kenttä

Par 27, 660 metriä (keltaisilta/caballeros)

Urb. El Soto de Marbella, Ctra. Elviria-La Mairena km 4, E-29610 Ojén, Málaga, España

Tel.: +34 951 90 12 50

Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio
https://golfcrackers.blogspot.fi

www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...

www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit

Club de Golf La Siesta. Calahonda, Costa del Sol.

Club de Golf La Siesta, kukkulagolfia par 3 kentällä

Ihan mukavan kentän Calahondalaiset ovat rakentaneet, tosin huonompijalkaiselle kierros saattaa olla tekemätön paikka

16.2.2024. Pieni mutta pippurinen La Siesta Golf sijoittuu Aurinkorannikon Calahondan alueelle. Sitä mukaa kun "googlemapsissa" kilometrit vähenee, pyytää vuokraamani pikku Auris pienentämään vaihteita. Mutkia on matkassa riittävästi, mutta silti La Siesta löytyy helposti. Alue on erittäin tiiviisti rakennettua, niinpä mitään parkkialuetta ei klubin kyljestä löydy. Tienvarren parkkipaikat ovat onneksi ilmaisia.

Puiden varjostama ykkösväylä

Pro shopissa luvataan peliaika heti seuraavaan ryhmään. Otan tarjouksen vastaan, ja tällä kertaa saan sitten pelailla taas yksikseni. Etukäteen netistä surffailen olin kentän bongannut, mutta paikan päällä maisemat osoittautuvat vielä mäkisemmiksi kuin olin kartalta tiiraillen odottanut. 

Ykköstii on aivan toimiston ikkunan alla. Lyönti matolta, pituus 72 metriä. Reheviä puita on molemmin puolin, eikä täydellisen suoraa linjaa wedgelyöntiin oikein ole. Vasemman puolen rinne on antavan näköinen, joten yritän suunnata ykköseni sinne.

Lyhyt kakkonen on vain 52 metriä pitkä

Hyvä teoreettinen suunnitelmani ykkösellä ei ihan toiminut, bogey tuli ja ihan ok sekin heti alkuun. Kakkoselle päästäkseen pitää ylittää katu. Lyöntipaikka on tien vieressä voimalinjatolpan edessä. 51 metrin lyönti alamäkeen on aika haastava matka. Onnekseni viheriön takana sijaitseva rinne armahtaa pitkäksi menneen lyönnin valuttamalla pallon viheriölle.

Lipunhuolto menossa kakkosella

Edelläni pelaa senioripariskunta. Takaa tulee pelaajia sieltäkin. Odotellessani lyön toisenkin pallon kolmosen viheriötä kohden. Greenille karauttaa kentänhoitoja skootterilla! Mies odotteli kohteliaasti bunkkerilyöntini ja pari puttiani. Kätevän näköisesti skootterimies hurauttaa ylämäkeen uuden lipunpaikan tehtyään.

Kentänhoitajat huristelevat skoottereilla

Seuraavat kaksi väylää, nelonen ja vitonen, risteävät keskenään. Erikoinen väyläratkaisu aiheuttaa melkoisen suman tähän kohtaan kenttää. Yksikseni olen ensin vähän ihmeissäni lyöntisuunnista, mutta onneksi edellämenijät näyttävät varmasti tietävän mitä tekevät.

Risteävät nelonen ja viitonen aiheuttavat ruuhkaa kentälle

Neljännen väylän jonossa pääsen juttelemaan takaa tulevien kanssa. Isä ja poika skotlannista arvaavat minut heti suomalaiseksi, sillä miehen vaimo kun sattuu olemaan suomalainen hänkin. Jatkamme kuitenkin englanninkielellä. Yritän saada parivaljakosta peliseuraa, mutta heillä on valitettavasti kiire aikataulu. Skottilaiset jättävät loput väylät pelaamatta ja suorivat sopivassa välissä pois kentältä.

Driving range näkyy kasilta

Kahdeksannelta väylältä on näkymät driving rangelle. Ihan mukavan kentän Calahondalaiset ovat rakentaneet, tosin huonompijalkaiselle kierros täällä saattaa olla tekemätön paikka.

Ysille on hyvät näköalat ravintolan terassilta

Yhdeksäs väylä on haastava lähinnä jyrkän ylämäen vuoksi. Mäen jyrkkyyttä kuvastaa hyvin se, ettei kärrejä oikein saa pysymään paikallaan rinteessä. Ravintolan terassilta on mukava katsella pelaajien taiturointia, ysin lisäksi ykkönen näkyy sieltä hyvin.

Risut ja Ruusut

Kentän lay-out on mielenkiintoinen, lyhyimpiäkin väyliä voi pelata monin eri tavoin. Matoilta lyöminen tuo vähän miinusta mielekkyyteen. Neljännen ja viidennen väylän erikoinen ristiinlyönti hidastaa koko kenttää. Väylät ja viheriöt olivat käyntiajankohtaan nähden kohtuullisessa kunnossa. Auton parkkeeraaminen lähelle tienvarteen vaatii hyvää tuuria. Nettisivut vain espanjankielellä.

La Siesta Golf

Yhdeksän reiän par3 kenttä

Par 872/1744 m

Yhteystiedot

Urb. Calahonda

C/José de Orbaneja, 33

Mijas Costa (Málaga)

Spain
Tel: 00-34-952933362
Fax: 00-34-952933362

lasiestagolf@gmail.com

Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio
https://golfcrackers.blogspot.fi

www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...

www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit

La Noria Golf, tasaisen mukava yhdeksänreikäinen

Kas kummaa, taas suomalaisia. 

14.2.2024. Ystävänpäivälle varasin tiiajan nettisivuillaan mukavalta näyttävälle ysireikäiselle La Norian kentälle. Paikka löytyy upean La Calan rannan (Playa La Cala) kohdalta, A-7 tien mantereen puolelta. Auton sai mukavasti tien varteen, vaikka näytti klubilla olevan pari omaakin parkkialuetta. 

La Norian klubitalo

Vastaanotossa ystävällinen lähtöselvittäjä ohjeisti kysymäni rangen olevan pienen matkan päässä, joten sinne ei olisi kävelemällä ehtinyt (tai ainakaan takaisin varatulle ajalleni). Aikaa oli hyvin ja sain ajellessa samalla paremman kuvan kentän olosuhteistakin. Rangen sijainti on kentän nelosväylän kohdalla. 

Sirpa ja Markku

Ennen tiiaikaani ehdin vielä harjoitusviheriöille, ja se onkin oikeaoppisesti sijoiteltu ykköselle vievän lyhyen polun varteen. Ystävänpäivänä on mukava saada peliseuraa, tällä kertaa kättelyvuorossa olivat espanjalais-helsinkiläiset Sirpa ja Markku. Kas kummaa, taas suomalaisia! Pariskunta kertoo pelanneensa La Norian monta kertaa. 

Peli saadaan mukavasti kolmisin liikkeelle, eikä lyhyelle ykkösväylälle tarvitse kysellä juurikaan neuvoja.

Ykkösväylä

Kakkonen on mielenkiintoinen koiranjalka vasempaan. Avauslyönnin tulee olla melkolailla oikeanmittainen saavuttaakseen esteettömän paikan lähestymislyöntiin. Väylän griini haastaa vesikammoiset, pallon on ensin ylitettävä kentän halki kulkeva kivetty oja (leveys noin kuusi-kahdeksan metriä) ja pysyteltävä sittenkin poissa vasemman puolen lammesta.

Viitonen. Tiiboksien ruoho oli pitempää kuin raffeissa

Pelin edetessä Markun golfkellosta on jatkuvasti apua minulle. Vertaamme minun Apple watchin (Golf Gamebook sovellus) ja Markun kellon näkymää, minulle iskeekin päälle pieni varustelukateus. 

Mutta nyt ei tarvitse keksiä puheenaiheita pelaamisen ulkopuolelta, tänään peli sujuu kohtalaisen mukavasti, kerrankin.

7. Par 5, koiranjalka oikeaan. Hcp 3

Mielestäni yksi kentän mielenkiintoisimmista väylistä on numero seitsämän. Väylän pituudet ovat keltaiselta 438 m ja punaiselta 409 m. Keltaisilta lähestymislyöntipaikoille on yli kolmesataa metriä, joten avauslyöntiin ja välilyöntiin voi kuvitella monenlaisia mailavalintoja. Onnistuin keplottelmaan palloni kahdella rautalyönnillä hyvään asemaan väylän mutkaan. 

Lähestymislyönti edellyttää aiemmin mainitun ojan ylityksen, ja tällä kertaa ojassa tallusteli parikin paikallista pallonkerääjää koirineen. Ihmislyöntimahdollisuus alkoi jännittämään, ja onnistuinkin epäonnistumaan lyömällä ojaa reunustaviin kiviin. Fore-huuto oli nyt herkässä ja nopea! Ihmeellisellä tuurilla pallo otti kivikontaktista ilmaa alleen ja päätyi griinin kanttiin. Chippi ja kuppi - kun kulkee, niin kulkee!

8. Laiskojen sorsaeläinten kokoontumisalue

Kahdeksikko on mielestäni kentän kaunein väylä. Lyöntipaikan vierestä solisevan vuolaan puron toisella puolen on jo alkumatkasta pelatun kakkosen griini. Sorsia päivystää puron vieressä monia erimerkkisiä, osa saattoi olla jonkinlaisia hanhiakin. Yhteistä elikoille oli jäätävä rauhallisuus. Intensiivisesti väylää valokuvatessa kannattaakin varoa ettei kompastu sorsaan! 

Edellisen väylän veron maksoin kasilla lyömällä ensimmäisen pallon veteen. Pitemmällä mailalla onnistuin seuraavalla lyönnillä viheriön takabunkkeriin. Normipeliä!

8. väylä viheriöltä lyöntipaikan suuntaan

9. väylän oikean reunan out of bounds aluetta vartioivat komeat puut ja matala aita

Ysiväylä on keltaisilta 166 metrin par kolmonen. Suora linja tiiltä muutaman matalan bunkkerin vartioimalle viheriölle. Oikealla sivulla on tiuhassa komeita puita, ja vielä lisäksi matala verkkoaita suojelemassa aidan toisella puolella majoittuvia karavaanareita. Väylä näyttää helpolta, mutta lyönnin toki täytyy olla viheriön suuntainen välttääkseen molemmin puolin kasvavat isot puut.

Pelin jälkeen Sirpa ja Markku kutsuivat vielä minut terassikaffeille La Norian mainiolle klubille. Sain pariskunnalta monia hyviä ja käytännöllisiä vinkkejä rannikon palveluiden käyttämiseksi. Kiitos mukavasta peliseurasta ja kaffeista!

Risuja ja Ruusuja

Kivasti suunniteltu tasamaastoinen kenttä haastaa monella väylällä kokeneemmankin pelaajan. Sopii erityisen hyvin muunmuassa niille, jotka haluavat kävellä kierroksensa vaikka oma liikkuminen olisi jostain syystä rajoittunutta. Käyntikerralla helmikuussa viheriöt olivat hyvin hoidetut, yleistuntumaltaan pehmeähköt. Tiiboksien ruoho oli osin ylimittaista. Vesiesteitä oli sopivasti. Bunkkerit pääosin matalia ja niiden hiekka erityisen pehmeää. Opasteet toimivia.

9 holes / 4130 (keltaisilta)

Tuloskortti:
https://www.andalucia.org/en/mijas-costa-golf-la-noria-golf-resort

Contact
La Noria Golf & Resort

Llano de la Cala , s/n . 29649 La Cala de Mijas ( Málaga), Espanja
Telf. (+34) 952 58 76 53
info@lanoriagolf.net

https://www.lanoriagolf.net/

Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio
https://golfcrackers.blogspot.fi

www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...

www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit