sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Washington Seattle, Chambers Bay US. Open Golf

Chambers Bay. Seattle, Washington


Satojen bunkkereitten sorakuoppa on klubipelaajalle unohtumaton kokemus. Vanhan soranottamon paikalle maisemoitu golfkenttä raapaisee pelaajan sielun lisäksi lompakkoa.


9.9.2017. US Openin näyttämönä toiminut Champers Bay oli hieno kokemus heti pähkähullun tourneemme alkutaipaleille. Vuoden 2015 mahtikilpailua isännöinyt klubi sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Seattlen ihmisiä kuhisevasta keskustasta. Pähkähullua on vain meidän kannaltamme hinta, joka vierailijoille on hulppeat 315 taalaa veroineen.


Esa, pro Jorge Diaz ja Visa klubin terassilla. Visa kannattelee US Open 2015 trophya - onko tämä enteellistä reissumme tuloksia ynnättäessä?

Klubi oli varautunut tuloomme ja saimme kovan luokan golf pron peliseuraksemme.

Range oli koko ajan miehitettynä, ja pallot sisältyvät pelimaksuun. Lähipelialueet olivat myös mainioita ja kaikki lähellä ykköstiitä

Startteri ehti juttelemaan kanssamme ennen lähtöämme 

Ykköstiillä oli kaikilla hymy huulessa

Maisemat Chambers Bayssa on hulppeat, ja meren läheisyyden voi aistia myös tuoksujen muodossa

Kenttä on rakennettu toimintansa lopettaneen soranottamon tiluksille


Pron taidonnäyte

Louhoksen kuljettimien pyloneita on säästetty kentän laidalle

Bunkkerit ovat laajoja ja niitä on riittävästi

Viimeisen väylän väyläbunkkeri on koitunut monen loistavan tuloskortin kompastuskiveksi, syvyyttä sillä on noin 14 jalkaa!

Klubitalo sijaitsee 300 yardia korkeammalla kuin ykköstii, kuljetukset klubin ja kentän välillä hoituu shuttleilla. Muista tippi kuskille...


Esa ja Visa päivän "palkintopokaalin" kanssa... 

Chambers Bay oli upea kokemus. Kenttä oli vaikea meille kolmelle, emmekä oikein päässeet kukaan omalle tasollemme pelissä. Suosittelen kokemusta kaikille alueella seikkaileville.

Blogin päivittäminen on pahasti jälkijunassa, osin halpojen motellien surkeitten nettiyhteyksien takia, mutta vielä enemmän ankaran vauhtimme vuoksi. Ajopäivät ovat nyt alkumatkasta olleet 300-700 kilometrin luokkaa, ja siihen päälle pelit. Illallisen jälkeen tuskin jaksaa pelihousuja riisua ennen nukkumaanmenoa.

Seuraavaan kirjoitelmaan kasailen vähän useamman kentän ja valtion tunnelmia. Siihen asti - moro!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti