Pähkähullu golfreissu, 50 States of America
Ensimmäisenä bongattiin järjestysnumeroltaan 49. osavaltio, Alaska.
Alaskaan pääsee mukavasti lentäen, ensin Helsingistä Reykjavikiin ja sieltä Anchorageen. Meidän reittimme jatkui vielä saman vuorokauden puolella Fairbanksiin. Fairbanks valikoitui suunnitelmiimme, koska siellä on Yhdysvaltojen pohjoisin golfkenttä.
![]() |
| Bloggari Anchorangen Hard Rock Cafessa. Kuva EM. |
![]() |
| Esa nähtävyyksien äärellä kaupunkikierroksella |
Nähtävyyksistä ehkä mielenkiintoisin on maailman suurin pienkoneitten lentokenttä. Vesitasoja ja kumipyöriä on alueella noin kolme tuhatta! Opas kertoili myös Alaskan lentolupien lakipykälistä, 15 vuotias voi suorittaa lentoluvan, ja 16 vuotta täyttänyt saa lentää yksin. 17 vuotiaalla on lupa ottaa matkustajia lennolle.
Pienkoneet saattavat olla Alaskassa jopa tärkeämpiä liikennöintivälineitä kuin autot, sillä suuressa osavaltiossa tieverkko on minimaalinen, oppaan kertoman mukaan vain noin 38 tuhatta mailia.
Kaupunkikierroksen jälkeen olikin jo aika valua takaisin lentokentälle ja sieltä pikanopealla lennolla Fairbanksiin.
![]() |
| Henkilöt vasemmalta oikealle: kentän toinen omistaja Roger Evans, kirjoittaja, Esa Mäkinen ja Visa Pekkarinen |
Majoituimme mukavasti Airbnb:n majoituksessa, talo sijaitsi vain vartin ajomatkan päässä lentokentältä.
![]() |
| Ykköstiin vartija |
North Star on kuin moni suomalainen golf-kenttä, metsien ympäröimä, melko tasainen ja ihan pelattava rata kaiken kaikkiaan. Omistaja-pariskunta Melinda ja Roger olivat oikein lämminhenkisiä ja aito-amerikkalaiseen tapaan kovia juttelemaan. Heillä oli ollut suomalainen työntekijä taannoin, joten Suomi-tietouttakin oli tarttunut kiitettävästi.
Mr. Dale liittyi joukkueeseemme, ja hyvä että tulikin, sillä saimme arvokkaita ohjeita muutamista sokkoväylistä ja muista haasteista. Dale kertoi aloittaneensa golfin vasta eläkkeelle jäätyään. Aluksi pelanneensa vain liikuntaa saadakseen, mutta ymmärrettävästi hän oli jäänyt pelikoukkuun hyvin pian aloittamisen jälkeen.
Tutustumisen arvoisia paikkoja olisi ollut vaikka kuinka. Ehdimme vielä nopeasti tsekkaamaan upean Museum of the Northin. Pelkästään rakennuksen arkkitehtuuri luo ällikällä. Mielikuva räiskyvien pakkasten synnyttämästä jäälinnasta ei liene pelkästään minun mielikuvitukseni tuotetta.
Aikaero ja pitkät lennot lyhyen unettoman yön jälkeen ei suinkaan parantaneet pelaamistamme, pääsimme kuitenkin maaliin lopulta. Hyvästelyjen jälkeen suuntasimme suositeltuun ruokapaikkaan, Pikes Landingiin, lento-aseman lähelle. Pikes osoittautui suositusten arvoiseksi. Maittavan aterian päätteeksi kokeilimme vielä ravintolan erikoista golfaktiviteettia, Chena Riverin vastarannalle lyötävää par kolme rataa. Joella oli vähän liikennettäkin, joten jouduimme pikkaisen odottelemaan vuoroamme. Sain yhden pallon vähän sinne päin, pari muuta jäi Alaskan lohien ja muiden joen elävien ihmeteltäviksi.
Seuraavaksi Seattle, Washington!






Ei kommentteja:
Lähetä kommentti