Edellisen viikonlopun huikea Hangon Golfin reissu oli vielä tuoreena mielessä kun etsin seuraavaa bongauksen paikkaa. Facebookin golf-ryhmät toimivat jälleen, joku oli bongannut Eke Golfin aukaisevan 3.1. laitumet innokkaille golf-fanaatikoille.
Tein heti pikaisen suunnitelman, tällä kertaa keksin matkan varrelle muutakin aktiviteettia rakkaan golfin lisäksi ettei minua aivan täyskahjoksi leimattaisi. Golf ensin - mutta samalla reissulla voisin pyörähtää Espoossa moikkaamaassa parempaa puoliskoa hänen firmassaan Gide:ssä Isossa Ompussa. Suunnitelma parani paranemistaan kun sain vielä hyvän ystäväni Mikon kiinni ja sovimme illallisen pariskunnan kanssa Omppuun.
 |
| Eke Golf, #1 väylä. Kenttä viimeistä paikkaa myöten täynnä 6.1.2018 |
Sain lähtöajan yhdeksitoista, arvelin päivänvalon riittävän juuri ja juuri koko kierroksen peleihin. Tällä kertaa valmistauduin huolellisemmin lähtöön edellisen viikonlopun Hangon sähläykset tuoreena mielessäni. Herään automaattisesti viimeistään puoli seitsemältä, mutta tällä kertaa silmät räpsähtivät auki jo vartin yli viisi. Tiedän että kaikenlaiseen peliriippuvuuteen on olemassa jos jonkinlaista terapiaa, mutta onkohan kukaan joutunut hoitoon golf-riippuvuudesta?
 |
| Onneksi meillä oli paikallisia oppaana, tällä kohtaa olisin takuulla avannut väärältä tiiboxilta. Normaalikaudella ongelmaa ei ole pelattaessa klubitiiltä (Loppiaisena pelattiin punaisilta) |
Varmistelin taas illalla kaikki tavarat ja pakaasit valmiiksi. Pikkuinen Jackdadielsin puolikkaamme eli Piki-koiramme katseli surullisena pakkaushommiani, se on jo oppinut ymmärtämään pakkaamisen tarkoittavan lähtöä jonnekin kauemmas ja pitemmäksi aikaa. Pääsin kerrankin ajoissa liikenteeseen ja siinä sitten vesisateessa ajellessa, olisikohan ollut Linnatuulen kohdilla, unihiekan pikkuhiljaa varistessa silmäkulmista, rupesin kelaamaan kaikkia mukaan ottamiani tärkeita tarvikkeita... Sateenvarjo pirulainen oli jäänyt kotiin!
 |
| Merta pelissä! Par kolmoset oli loppiaisena astetta helpommat punaisilta pelattaessa |
Tällä kertaa kolmen tunnin ajomatka meni jopa suunnitellusti ja kahden navigaattorin ohjaamana löysin kerralla perille Eke Golfiin. Jälleen kerran sain ihailla reitin varrella upeita huolella hoidettuja pihoja ja tällä kertaa myös vanhoja varuskuntarakennuksia sekä massiivista kaksikymmentäluvulta peräisin olevaa sairaalakompleksia. Tammisaari on aina ollut mielestäni Suomen kaunein paikannimi, eikä maisematkaan pettäneet, pilvisestä säästä huolimatta näkymät kallioisilla rannoilla ovat unohtumattomat.
 |
| Pakollinen selfie, #18 viheriö ja klubitalo taustalla. Viimeinen väylä on par 5, draiverilla oli käyttöä vain avauksessa |
Ehdin klubin kallioiselle kumpareelle rakennetulle lähes täydelle parkkipaikalle hyvissä ajoin. Kodikkaalla klubilla tunnelma oli katossa, samanhenkisiä pelihulluja oli tullut ympäri Etelä-Suomea bongaamaan vuoden ensimmäisten joukossa olevaa kotimaista kenttää. Sain myöhemmin kuulla olleeni mahdollisesti koko joukon kauimpaa kurvaillut asiakas. Erikoinen ajankohta pelaamiseen oli kiinnostanut nimenomaan vieraspelaajia ja suurin osa päivän lähdöistä olikin täyttynyt ulkopaikkakuntalaisista.
 |
| Kostea edellinen vuosi oli muuttanut viimeisen bunkkerin hybridi-esteeksi! |
Kello yhdentoista lähtöön, kuten kaikkiin muihinkin lähtöihin, oli bookattu täysi kööri. Espoosta asti tullut herrasmies ja kaksi paikkakuntalaista gentlemannia ilmaantui lähtö-tiille seurakseni. Peli sujui alusta pitäen erittäin vieraanvaraisissa merkeissä kun klubin kaverit opastivat meille väylien saloja. Loppiaisena pelattiin punaisilta (merkinnät kuitenkin siniset) mikä olikin hyiseen keliin nähden erinomainen ratkaisu klubilta. Kopsuttelin aluksi palloja pitkin kentän metsäisiä reunoja, välillä pääsin testaamaan myös lyöntejä siloposkisten ikiaikaisten rantakallioiden sammalten peittämiltä rinteiltä. Kuin ihmeen kaupalla selvisin kierroksesta ilman pallonkaan menetystä - toivottavasti se on enne tälle alkavalle kaudelle!
 |
| Greenit oli asianmukaisesti ilmastoitu odottamaan alkavan kauden pelejä |
Koko kenttä oli ajankohtaan nähden todella hyvässä kunnossa, viheriöt oli ilmastoitu mutta puttaaminen onnistui siitäkin huolimatta ihan kohtuullisesti. Klubilla tunsi todellakin olevansa tervetullut, eikä pelkästään henkilökunnan puolesta, myös pelikaverit olivat parasta ykkösluokkaa. Kiitos Tammisaari! Reissusta jäi mukava fiilis, kesällä uudestaan!
Elämää pallon ympärillä, Golfcrackers Vesa Airio
https://golfcrackers.blogspot.fi
https://golfcrackers.blogspot.fi
www.treshombres.fi Golf-matkoja sinne missä kaverisi eivät ole käyneet...
www.visualtailors.fi Valokuvaus, ilmakuvaus ja -videoinnit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti