Golf Klub Knajaginja Milica. Montenegro, Krimovica.

Henkeäsalpaavat maisemat ja täydellinen ilmasto!

Reittimme Kroatian Dubrovnikista Montenegron Kotorin lahden perukoille on jopa niin upea, että unohdin hetkeksi meidän tulleen tänne golfaamaan.

10.6.2025. Kolmen golfmaan bongausreissumme sai hyvän alun Moldovasta (ks. edellinen postaukseni). Suoria lentoja Moldovan ja Montenegron välille emme löytäneet. Lensimme ensin Puolan Varsovaan ja sieltä sitten Kroatian Dubrovnikiin. Dubrovnikista otimme vuokra-auton allemme ja vietimme paikalla yhden yön niinsanotusti akkuja lataillen.

Dubrovnik vanha kaupunki. Kroatia

Dubrovnikin iltaa päädyttiin viettämään vanhan kaupungin idyllissä. Illalliselle, ja seurueemme vahvistuksesi, osallistui myös Joni. Näin saatiin ryhmä täyteen ja mukavaa seuraa saatiinkin!

Yhden Välimeren rantamaisemissa nukutun yön jälkeen matka jatkui kohti Montenegron Kotoria. Päätimme poiketa Googlen ehdottamalta reitiltä ja käyttää Kotorin lahden ylittävää lauttaa.

Lautalla Kotorin lahden yli

Ehkä Google tiesi mitä oli tulossa, mutta jumalaiseen tapaansa se vaikeni. Jo pelkkä lauttailu oli upea kokemus, samaten paikallisten suosiman rantaravintolan lounas. Mutta loppumatkan ruuhkan rantatiellä olisimme voineet välttää uskomalla karttasovelluksen ohjeita.

"Jälkeenpäin-viisaampi" -kirjoittelija rantaterassilla

Kotorin lahden pohjukka ja siellä varattu asuntomme saavutettiin lopulta. Viimeiset pari kilometriä otti tunnin matka-ajastamme, toki rantatiellä oli paljon nähtävää koko matkan ajan. 

Kotor, Montenegro. Näkymät kämpän terassilta

Välimeri tunkeutuu Kotorin lahtena pitkälle sisämaahan, ja sitä reunustavat korkeat ikiaikaiset vuoret. Lahden rantoja värittävät alueelle niin tyypilliset matalat punatiilikattoiset asumukset. Mutta toisin kuin voisi kuvitella täällä satumaisen upeissa maisemissa on vielä jäljellä rantakaistaleita vailla rakennuksia.

Välimerelliseen tapaan rantatie kiertää lahden, eikä tien ja hiekkaisen rannan väliin juurikaan asutusta mahdu. Meidän kortteerimme sijoittuu mantereen puoleiseen rantariviin. Jyrkkä päättyvä katu osoittaa suoraan asuntomme autotalliin. Näillä kulmilla tarvitaan erityistä ajotaitoa ja pelisilmää ahtaiden käännösten arviointiin ja selvittämiseen. 

Ykköstii Knajaginjassa

Golf Klub Knajaginja Milican lähin kaupunki lienee Pudva. Pudvan kautta kentälle suuntasimmekin, vaikka reitti oli selkeästi kaikkitietävän Googlen ehdottamaa pidempi. Toisaalta serpentiinimäinen vuorikiipeily tsekkiläisellä autollamme oli sekin huima kokemus.

Golfkenttä löytyi lopulta aika helposti, mutta klubin sisäänajotietä emme vain tahtoneet löytää millään. Tarvittiin parikin ohiajoa, ennen kuin karttaa tarkasti tutkimalla päättelimme mitättömän kivipolun johtavan kenttäalueelle. Tässä kohtaa pienikin kyltti tienvarressa olisi ollut ihan kiva yllätys.

Kentän ymmärtää heti nähtyään sijoittuvan vanhoille peltopalstoille. Palstoja erottaa matalat kivimuurit, jotka nyt toimittavat väylien rajoja. Oliko pelloilla kasvatettu oliivipuita vai viljaa, siihen kysymykseen en muistanut kysyä vastausta.

Saimme oikein hyvää palvelua paikan hoitajalta ja luvatut vuokramailatkin olivat varsin kurilliset. Ykköstii löytyi vanhan puretun rakennuksen perustuksille läimäistyltä lyöntimatolta. Puskaa, puita ja väyliä rajaavaa kivimuuria vältellen tähtäsimme aloituskuulat noin sadan metrin päässä odottavan viheriön suuntaan.

Talvigriinin mallia Montenegrolaisittain

Kaikki yhdeksän väylää noudattelivat peltopalstojen suoria linjoja. Kumpuisuus ja mutkat siis puuttuivat, mutta pientä haastetta oli sentään parista väyliä ohentavasta puusta. 

Lyöntialusta oli hyvin kuivaa multaista maata, josta oli näkötuntumaan nähden yllättävän hyvä roiskauttaa palloja matkaan.

Näkymiä kentälle ykkösen tiiboksista

Par kolmosien lisäksi kentällä on pari par 4 väylääkin. Tähän kohtaan on todettava nelosten olevan tarkoitukseensa nähden lyhyitä. Pisimmilläänkin reilut kaksisataa metriä ei ehkä ihan kaikkien golfin kriteereiden puolesta täytä nelosten vaatimuksia, varsinkin kun väylät ovat suoria ja esteettömiä. 

Knajaginjassa ei ole bunkkereita, eikä vesiesteitä. Pääsimme silti kokeilemaan kentän erikoishaittoja - eli kivimuureja. Muurista pallo pomppaa joka kerta eri tavalla, joskus armahtaen, toisinaan "tuhkana-tuuleen" -menttaliteetilla.

Poistuminen Kotorin lahdelta. Nyt ajettiin "toispuol lahtee"

Pelin jälkeen ajelimme vielä lounastamaan Pudvan kaupunkiin. Kuten muuallakin Montenegrossa, Pudvassakin oli puhdasta ja siistiä. Tutustuimme vielä Pudvan historialliseen linnoitukseen, ja ihastelimme kaupungin merellistä ilmapiiriä. 

Vielä piti palata kauniiseen Kotoriin palauttamaan asunnon avaimet vuokraisännällemme.  

Hurja vahtikoira töissään!

Kotorin lahdelta poistuttiin pitkin vuorenkylkiä nuoleskelevaa tietä, ensin huipulle ja sieltä kohti rajamuodollisuuksia. Matkan varrelle jäi huimat maisemat ja mukava lounaspaikka. 

Montenegro on nyt golfbongattu, ja nyt suuntaamme kohden seuraavaa bongauskohdettamme, Bosnia ja Hertsegovinaa!

Merops Park Golf Course. Chetrosu, Moldova

Moldovan Merops Park Golf pelattiin kolmeen kertaan!

Moldovan reissulla kannattaa golfin lisäksi panostaa ainakin Transnistriaan sekä maailman suurimpiin lukeutuvan viinikellarin tutustumiseen.

London Boutique Hotel, Chisinau

7.6.2025. Moldova ei varmaan kenellekään tuo ensimmäisenä mieleen upeita golflaitumia.

Matkaan piti lähteä, sillä maa ylpeilee omaavansa yhden golfkentän. Helsingistä päästiin näppärästi Finnairilla Berliiniin, josta jatkoyhteys pääkaupunki Chisinauhin järjestyi Wizz Airilla.

London Boutique Hotel Chisinaun keskustassa lunasti odotuksemme niin sijainniltaan, kuin tasoltaankin. Myöhäisen tulomme johdosta jouduimme hieman harhailemaan kylillä jonkinlaisen iltapalan toivossa.

Golfmaabongareitten kirjoittamattomien sääntöjen mukaan golfia pitää päästä pelaamaan hetimmiten. Niinpä jo varhain seuraavana aamuna meitä odotteli hotellimme edustalla ykkösbongari Esan järjestelemä kyytimies ajopeleineen.

Kaikki päivän tutustumiskohteemme sijaitsivat Chisinaun kaakkoispuolella. Luonnollisesti ja ensimmäiseksi kurvailimme golfkentälle. Matkaa keskustasta on vain parikymmentä kilometriä pitkin rauhallista R2 moottoritietä.

Googlen karttoihin kenttä on nimetty yksinkertaisesti "Teren de Golf linga Chisinau", eli Chisinaun golfkenttä. 

Merops Parkin välinevuokraus avoinna, klubirakennus oikealla

Kentän Pro odotteli meitä paikan päällä. Tällä reissulla meillä ei ollut omia mailoja mukana, mutta kentän välinevarastosta löytyi kelpo kepit vuokralle.

Merops Park Golf Course omaa driving rangen lisäksi kolme väylää, jotka ovat ensimmäistä lukuunottamatta integroitu harjoittelualueeseen.  

Harjoittelun jälkeen pääsimme tositoimiin ykkösväylälle. Tiheään ja korkeaan heinikkoon on raivattu "pallonmentävä" kapea käytävä kohti toivomusten mukaista laskeutumisalustaa. 

Ensimmäinen viheriö odottelee 130 metrisen käytävän päässä. Kokeilimme rutiinilla kaikki luonnonhaitat väylän reunoilta ja taiturimaisesti viimeistelin tuplabogini kuppiin. Mukava päivä parhaassa peliseurassa aurinkoisella kentällä aluillaan, kerta ja kaikkiaan!

Taikuri Esa lähettää pallon lipulle

120 metrinen kakkosväylä pelataan takaisinpäin keskellä rangea sijaitsevalle muhkuiselle ja "luontovapaalle" griinille. Viheriön nähtyämme sovimme heti "talvigriinisäännön", joka mukavasti paransikin peliäni.

Range toimii myös väylien osana

Viimeiselle tiiboksille kävellään rangen takareunaan. Tuloskortin mukaan palloon pitää saada potkua varsin ravakasti, sillä maaliin on matkaa peräti 250 metriä! Ehkä pisin par kolmonen "urallani" nöyrrytti yrittämään bogia...

  

Virheille ei ole juuri varaa...

Kolmeväyläinen Merops Park kierrettiin kolmeen kertaan. Klubiparakin palvelut tulivat tutuksi heti ensimmäisen kierroksen jälkeen, ja toisen, ja kolmannen... 

Peli parani jokaisen klubipysähdyksen jälkeen. Tosin tuloksemme eivät kulkeneet yhtä jalkaa nesteytyksen avuin saavuttamamme onnellisuuden ja itsetunnon huipennuksen kanssa.

 

Transnistrian rajalla

Päivän epistolaan kuului myös itsehallintoalue Transnistriaan ja sen pääkaupunkiin tutustuminen. Tarkkaan vartioitu maa-alue sijaitsee Ukrainan ja Moldovan välissä. Passintarkastus suoritettiin kaikille, eikä siihen palveluun kuulunut leikinlasku, puhumattakaan tervetulohymyistä.

Tiraspol, Transnistria

Kuskimme oli kokenut turistien kuskaaja ja hänen konseptiinsa kuului muistomerkkien sekä sankarihautojen esittelykierrokset. Ehkä johtuen juuri pelaamastamme virkistävästä golfkierroksesta (klubitaukoineen), emme kyenneet asennoitumaan riittävällä vakavuudella ilmeisen merkityksellisen neuvostohistorian sisäistämiseen. Ehdotimme oppaallemme sen sijaan paikalliskulttuurin elävöittämän terassiympäristön etsimistä. 

Vielä yritti mies pitää turistikierroksensa kasassa, kertomalla reitin olevan kaikkien normaalien kävijöiden suosiossa. Vasta kun totesimme olevamme tässä suhteessa varsin "epänormaaleja", pääsimme vihdoin virkistävien ohrajuomien pariin.

Paluumatkan varrelle sattui maailman suurin viinikellari. Se oli päätetty jo matkan suunnitteluvaiheessa mahduttaa tutustumiskohteisiimme. 

Milestii Micin viinikellarit

Viinikellarikierroksen tilausvaiheessa meille oli tehty selväksi vaatetuksen merkitys maanalaiselle vierailullemme. Suomalaisuus on siitä kätevää, että untsikkatakkeja on matkassa, ja melkeinpä vuodenajasta riippumatta. 

Ja totta vieköön palttoita tarvittiinkin! Kumipyöräjuna sukelsi turistit mukanaan viinitunnelien 200 kilometria pitkään verkostoon. Ja olihan maan alla ihanteelliset olot viinien kypsymiselle, joillekin turisteille saattoi sen sijaan tulla vilu kinttuihin...

Pitkä ja antoisa viinikierros päättyi maanalaiseen ravintolaan, jossa meitä odotteli pientä purtavaa ja tietenkin niitä mitä hienoimpia Milestii Micin viinejä! Suosittelen!

Golfbongarit olivat nyt tyytyväisiä. Moldovan paras ja ainoa golfkenttä oli bongattu ja viinejä maisteltu. Transnistrian ja siellä Tiraspolin kierros oli mieleenpainuva sekin.

Seuraavaksi kirjoitan MONTENEGRON pelikokemuksesta. Kannattaa seurata kanavaa!