Golfmatka neuvostojen maille
Kaukasuksen maat Georgia, Armenia, Valko-Venäjä ja Ukraina eivät ehkä ensimmäisenä tule mieleen golflomaa suunnittelevalle pelaajalle. Edellämainituissa maissa kenttiä kuitenkin on, ainakin toistaiseksi.
Ystäväni Esa, armoitettu golfmaabongari, heitti kesällä mielenkiintoisen haasteen itäisten maiden golf-kenttien valloituksesta. Enhän minä osaa jäädä näitä asioita miettimään vaan vastasin kutakuinkin samantien myöntävästi. Lupautuessani porukkaan minulla ei juuri ollut pohjatietoa näistä tulevista neljästä valtakunnasta, sen verran kuitenkin, että siellä liikuttaisiin vanhoilla neuvostomailla.
Golf näyttelisi pääosaa seikkailussamme, mutta toisin kuin joillakin aiemmilla bongauksillamme - nyt meillä olisi jopa muutamia golfittomiakin päiviä, tämän ah-niin-ihanan liikuntaharrastuksemme lomassa. Vahvistukseksi koplaamme saimme vielä Martin Tampereelta, kovaksi paatunut golf-kiertolainen hänkin.
Ensimmäisessä lentolipussani luki Georgia, eikä tällä kertaa kyseessä ollut mikään kapitalistisen maailman liittovaltion osa, vaan nyt mentiin syvälle Kaukasuksen aroille ja vuoristoon.
 |
| Tbilisin leijona suihkulähteellä |
Ensimmäinen lentomme, 14.9.2015 Helsingistä Rigaan, lähti ilta-uutisten jälkeen AirBalticin Dash 8-Q400 potkurihärvelin voimin. Lyhyt lento ja vaihto Rigassa sujui ilman kummempia mutkia. Georgian Tbilisin lähtöportilla huomioni kiinnittyi muutamaan rosoiseen äijään, kaksi korstoa talutteli mustanpuhuvaa kuoppaposkista parta-äijää portille vähän siihen malliin ettei kysymyksessä ollut ainakaan näkövammaisen avustamispuuhat. Korstot keskustelivat portin virkailijoiden kanssa hetken, ja ilmeisesti saivat jonkinlaisen ohjeistuksen matkaa varten. Ihan rupesi mielikuvitus laukkaamaan tällä kohtaa.
Matka alkoi kuitenkin tavanomaisesti ja ajallaan, eikä lennollakaan sitten mitään erikoisuuksia sattunut. Kelloja siirrettiin virkistävästi tunnilla nousevan auringon suuntaan, ja Tbilisissä olikin varhainen aamu kun kentällä laskeuduimme. Ennalta tilattu kuljettaja oli mukavasti oikein nimillämme varustettujen kylttien kanssa vastaanottamassa. Matkatavaratkin saatiin pikku kentällä nopeasti hihnalta, seikkailu neuvostojen maassa oli alkanut!
Matka alkoi kuitenkin tavanomaisesti ja ajallaan, eikä lennollakaan sitten mitään erikoisuuksia sattunut. Kelloja siirrettiin virkistävästi tunnilla nousevan auringon suuntaan, ja Tbilisissä olikin varhainen aamu kun kentällä laskeuduimme. Ennalta tilattu kuljettaja oli mukavasti oikein nimillämme varustettujen kylttien kanssa vastaanottamassa. Matkatavaratkin saatiin pikku kentällä nopeasti hihnalta, seikkailu neuvostojen maassa oli alkanut!
 |
| Tbilisi. Naapurin miehen paalupaikka |
Pikkuinen kahdeksan huoneen British Room Hotel Tbilisissä täytti odotuksemme komeasti. Esa oli ansiokkaasti tutkaillut Tribadvisoria ja tehnyt sieltä tämän herkullisen hotellilöydön. Siistit huoneet isoilla kylppäreillä. Aamupala oli sekä maitt ava, että runsas.
Tbilisi 15.9.
Ensimmäinen tiiaika oli varattu jo aamupäivälle. Yllättäen matka taksilla Ambasadori Course:lle kesti jopa puolitoista tuntia, etukäteen neuvoteltu edestakainen hinta oli 25 euroa, eli noin 50 paikallista Gel:iä. Kuski päätti ottaa rennosti ja jäi odottelemaan meitä klubille.
Tbilisi 15.9.
Ensimmäinen tiiaika oli varattu jo aamupäivälle. Yllättäen matka taksilla Ambasadori Course:lle kesti jopa puolitoista tuntia, etukäteen neuvoteltu edestakainen hinta oli 25 euroa, eli noin 50 paikallista Gel:iä. Kuski päätti ottaa rennosti ja jäi odottelemaan meitä klubille.
 |
| Ambasadori Golf, Georgia. Esa lipulla, Martti jo pakenemassa greeniltä |
Yhdeksän koloinen sekä lähes puuton kenttä on suorakaiteen muotoinen arkkitehtuuriltaan, ja se avautuu ykköstiiltä koko komeudessaan katseltavaksi. Ykkösväylää reunustaa keskeneräiset huvilat ja osin rikkakasveihin hautautuneet rakennustarvikkeet. Tilaa kuitenkin on, eikä palloa pysty hukkaamaan muualle kuin rakennustarvikkeitten joukkoon.
Heti ensimmäisellä väylällä tuli selväksi, että pallo lentää selkeästi pitemmälle kuin kotimaisemissa. Tuloskortin mukaan 290 metrisellä kakkosväylällä olimme kaikki mukavasti zippausetäisyydellä griinistä. Yhdeksää reikää ei kauan pelattu, ja viimeinen väylä toi odotetusti takaisin klubitalolle. Viimeisen väylän iloksi ryhmämme ansaitsi ensimmäisen birdiensä Kaukasuksen kierroksellamme!
Klubitalon vieressä komeilevassa ravintolassa tankkasimme nestetäydennystä, ja tietysti myöhäinen lounaskin katosi tuulensuojiimme. Kuski oli odotellessaan puunannut autonsa ihan viimeisen päälle, harmi vaan ettei takapenkki ehtinyt kuivua...
Heti ensimmäisellä väylällä tuli selväksi, että pallo lentää selkeästi pitemmälle kuin kotimaisemissa. Tuloskortin mukaan 290 metrisellä kakkosväylällä olimme kaikki mukavasti zippausetäisyydellä griinistä. Yhdeksää reikää ei kauan pelattu, ja viimeinen väylä toi odotetusti takaisin klubitalolle. Viimeisen väylän iloksi ryhmämme ansaitsi ensimmäisen birdiensä Kaukasuksen kierroksellamme!
Klubitalon vieressä komeilevassa ravintolassa tankkasimme nestetäydennystä, ja tietysti myöhäinen lounaskin katosi tuulensuojiimme. Kuski oli odotellessaan puunannut autonsa ihan viimeisen päälle, harmi vaan ettei takapenkki ehtinyt kuivua...
 |
| Ambasadori Golf klubin hienoja pirssejä |
Georgian vapaapäiväämme (golfista vapaata päivää) 16.9. vietettiin perinteisen turismin merkeissä paikallisiin nähtävyyksiin tutustumalla. Tbilisi on rakennettu mäkiseen maastoon, ja kahdella isommalla tönnäällä molemmilla on käymisen arvoiset paikat. Ensin vaelsimme radiomastokukkulan juurelle, loppumatka tiukkaan ylämäkeen mentiin sitten rattoisasti Funicularilla. Mastomäellä on mainitun valtavan radiohässäkän lisäksi huvipuisto maailmanpyörineen. Juuri tuota viimemainittua päädyimmekin kokeilemaan, näköalat olivat kyllä hulppeat ilman pyörääkin.
 |
| Radiomastokukkula. Tornista on neuvostoaikoina vahdattu herkeämättä kaikkia Tbilisin tapahtumia |
Aikaa jäi vielä vaikka kuinka, sillä seuraava lentomme Armenian Jerevaniin lähtisi vasta illalla. Lopun päivää käytimme toisen kukkulan valloitukseen. Ikivanha linnoitus aivan vanhan kaupungin kupeessa vartioi koko kaupunkia yhdessä valtavan metallisen Mother Georgia patsaan kanssa.
Näköalat olivat taas huikeita, ja päädyimme näköalaterassille lounastamaan. Samalla paikalla muuan Ville Haapasalokin viivähti matkapäiväkirjansa kuvauksissa. Meillä terassilla meni hetki jos toinenkin, tuo pikku ravintola jäikin mieleeni yhtenä retken kohokohdista.
Näköalat olivat taas huikeita, ja päädyimme näköalaterassille lounastamaan. Samalla paikalla muuan Ville Haapasalokin viivähti matkapäiväkirjansa kuvauksissa. Meillä terassilla meni hetki jos toinenkin, tuo pikku ravintola jäikin mieleeni yhtenä retken kohokohdista.
 |
| Näkymiä Mother Georgia kukkulan terassilta Tbilisin vanhan kaupungin yli |
Päätin vielä ennen seuraavan päivän golf-koitosta yrittää hieman parantaa asemiani käymällä hieronnassa. Hotellin ystävällinen henkilökunta hommasi hierontapaikan ja pääsin omistajan hulppean Lexus-maasturin kyydillä laitokseen. Hierontalaitoksessa minusta huolehti peräti kaksi hierojaa kerralla, tuplasta ei kuitenkaan ollut ihmeempää hyötyä, lähinnä terapiatasoista oli entisen neuvostovaltion lihasmanipulaatio.
 |
| Laiskahko kissanpentu Tbilisissä |
Vain puolisen tuntia kestänyt lentomme taitaa olla syksyn uutuuksia, sillä British Hotellin omistaja tyttärensä kera ihmettelivät kovin matkasuunnitelmaamme. Heidän tiedossaan ei ollut mitään suoraa lentoa Jerevaniin. Suunniteltuun kohteeseen kuitenkin päästiin sutjakasti ja vieläpä ilman lentohenkilöstön pelastautumisesityksiä. Läppärit ja kännykätkin olivat käytettävissä koko matkan ilman mitään mutinoita.
Armenia 17.9. Jerevan
Korkeusmittari-kelloni näyttää 1300 metrin lukemia hotellimme Bass Boutiquen siistissä aulassa. Voisi hyvin kuvitella olevansa minkä tahansa euroopan metropolin sydämessä hotellimme vastaanotossa ja ravintolassa notkuessamme. Ulkona kadulla ristiriitaisuudet kuitenkin lyövät tajuntaan, hotellia vastapäätä komeilee armeijan matta-vihreä vanha kuormuri pyöreine nokkineen. Samaa katua pyyhkii mersun uusia G-maastureita ja ajan patinoimia Volgia.
Armenia 17.9. Jerevan
Korkeusmittari-kelloni näyttää 1300 metrin lukemia hotellimme Bass Boutiquen siistissä aulassa. Voisi hyvin kuvitella olevansa minkä tahansa euroopan metropolin sydämessä hotellimme vastaanotossa ja ravintolassa notkuessamme. Ulkona kadulla ristiriitaisuudet kuitenkin lyövät tajuntaan, hotellia vastapäätä komeilee armeijan matta-vihreä vanha kuormuri pyöreine nokkineen. Samaa katua pyyhkii mersun uusia G-maastureita ja ajan patinoimia Volgia.
 |
| Neuvosto-kuormuri vastapäätä hotelliamme Jerevanissa |
Myöhemmin huomaammekin Jerevanin olevan G-mersujen luvattu maa, todennäköisesti ne ovat keskustan kolmanneksi yleisimpiä automerkkejä, heti S-mersujen ja muiden loistopelien jälkeen. Köyhässä maassa tulee väkisinkin mieleen tietynlaiset värittömät automarkkinat...
Jerevan, Armenia 17.9.
Maisemat kumpuilevalla pelipaikallamme olivat jyhkeät. Kaukana horisontissa usvaisten pilvien keskellä kohoili Ararat vuori lumihuippuineen. Hieman kauempana lännessä olin näkevinäni ydinvoimalaitoksen tuutteja. Oman eksotiikkansa maisemiin toi muutamat neuvostoaikaiset rapistuvat kerrostalokolossit aivan kentän laitamilla.
Jerevan, Armenia 17.9.
Maisemat kumpuilevalla pelipaikallamme olivat jyhkeät. Kaukana horisontissa usvaisten pilvien keskellä kohoili Ararat vuori lumihuippuineen. Hieman kauempana lännessä olin näkevinäni ydinvoimalaitoksen tuutteja. Oman eksotiikkansa maisemiin toi muutamat neuvostoaikaiset rapistuvat kerrostalokolossit aivan kentän laitamilla.
Ararat Valley Country Club kuulostaa vähän hulppeammalle, kuin paikan päällä käydessään joutuu toteamaan. Rangelle pääsee suoraan klubin ovesta ja täälläkin olisi mailoja vuokrattavana (miksi siis kuljetella omia joka paikkaan)?
 |
| Vasemmalta; Martti, Esa ja Vesku |
Kenttää voi juuri ja juuri kutsua golfkentäksi. Kuivaa lyhyttä ruohoa väylillä, siellä täällä vaisuja kasteluletkuja, greenit rehottavat meikäläisen mittapuun mukaan raffeina. Finanssipuolta pelaaminen ei onneksi kouraissut kovinkaan pahasti, sillä green fee yhdessä trolleyn kanssa kustansi vain 5000 Dram:ia, eli 9,09 euroa.
 |
| Kivikylä-kolossi kuivuneen golfkentän laidalla |
Peli päättyi lopulta ja ihan tavan vuoksi jäimme klubille nauttimaan kentän nimeäkin kantavat oluet. Tälläkään emme tavanneet muita pelaajia. Ostin vielä korillisen palloja rangelle yrittäen hioa lyöntiäni, pallopoika saikin sitten tehdä koko rahan edestä töitä, kun kävi käsin keräilemässä hehtaaripyssyllä lähettämäni muoviset murkulat.
 |
| Miellyttävän siisti ja turvallisen tuntuinen Jerevan |
Jerevanin keskusta yllätti ja ihastutti. Iltaa viettäviä perheitä, nuorisoa, turisteja ja muita hengaajia oli kaikki paikat pullollaan. Esa oli taas tehnyt kotiläksyt hienosti, ravintola Dolmama aivan keskustan tuntumassa on erityisen maininnan arvoinen. Tarjoilu, asiantuntemus ja itse ruoka olivat aivan taivaallisen hyviä. Paikka onkin jopa valtion päämiesten suosiossa, nytkin ravintolan ulkopuolella päivysti uudenkarhea S-mersu.
Jerevan 18.9.
Ei aika kulu - vaan sitä kulutetaan. Kokonainen päivä Armeniassa aikaa, päädyimme luostarikäynnille Geghardiin. Taksimme oli vanha C-mersu, yllättävänkin topakka menopeli varsinkin loppumatkan töyssyisellä asfaltilla. Ajo luostarille kestää noin tunnin. Matkan varrella voi ihmetellä maaseudun todellisuutta, vanhoja autoja ja rapistuvia hökkeleitä. Loppumatka vuoristossa on upea, ja pian luostarin parkkis sekä muutamat pakolliset myyntikojut tupsahtavat eteemme.
Jerevan 18.9.
Ei aika kulu - vaan sitä kulutetaan. Kokonainen päivä Armeniassa aikaa, päädyimme luostarikäynnille Geghardiin. Taksimme oli vanha C-mersu, yllättävänkin topakka menopeli varsinkin loppumatkan töyssyisellä asfaltilla. Ajo luostarille kestää noin tunnin. Matkan varrella voi ihmetellä maaseudun todellisuutta, vanhoja autoja ja rapistuvia hökkeleitä. Loppumatka vuoristossa on upea, ja pian luostarin parkkis sekä muutamat pakolliset myyntikojut tupsahtavat eteemme.
 |
| Uutta vastaava taksimme kähevine kuskeineen Geghardin luostarin parkkiksella Armeniassa |
Ulkomaisia turisteja seilaa pyhillä paikoilla suut ammollaan ihmettelemässä muinaisten munkkien askeettista elämää. Osa temppelistä on kaivettu vuoren sisään, samoin erinäisiä rukouskoppeja. Jaksamme ihmetellä kohdetta noin tunnin verran, kunnes pakkaudumme taas taksiimme. Etukäteen taksikyydistä sovittu 20.000 Dramia kuluu loppuun päästyämme takaisin Jerevaniin. Ajamme Ararat konjakkitehtaalle. Harmi kyllä tehtaan museokierrokselle olisi pitänyt varata aika etukäteen. Päädymme myöhäiselle lounaalle italialais-tyyliseen bistroon lähelle keskustaa.
 |
| Geghardin luostari |
 |
| Puhkikuvattu Geghard, Armenia |
19.9. klo 03:18 BelAvia Emraer 175. Jerevan - Minsk
Vähän pitempi lento tähän väliin, noin 3,5 tuntia arviolta. Yölennot ovat minulle painajaismaisia, sillä en osaa nukkua koneessa ollenkaan. Lentoyhtiöiden matkustamokäytännöt eivät nekään juuri tue herkkäunisten matkustusmukavuutta, valot räpsyy, kuulutuksia, ihmeellisiä pimputuksia ja pitkänhuiskeiden viehkojen lentoemäntien korkokenkien kopinaa keskellä parasta nukkumisaikaa...
Vähän pitempi lento tähän väliin, noin 3,5 tuntia arviolta. Yölennot ovat minulle painajaismaisia, sillä en osaa nukkua koneessa ollenkaan. Lentoyhtiöiden matkustamokäytännöt eivät nekään juuri tue herkkäunisten matkustusmukavuutta, valot räpsyy, kuulutuksia, ihmeellisiä pimputuksia ja pitkänhuiskeiden viehkojen lentoemäntien korkokenkien kopinaa keskellä parasta nukkumisaikaa...
 |
| Historian siipien havinaa Minskissä |
Ennalta sovittu opas/kuski on paikallaan meitä vastaanottamassa tuloaulassa. Andy on aivan oikea opas, puhuu hienoa ja ymmärrettävää englantia. Väsyneet pelihullut eivät oikein lämpene historiapläjäykselle, matkatessamme viivasuoraa tietä kentältä hotellille.
Onneksi matka ei ole pitkä, puhtoinen Minsk tupsahtaa eteemme tuota pikaa. Hotel Monastyrski valtavine pihoineen sijaitsee aivan keskustan ja metroaseman kulmilla. Nimensä mukaisesti hotellimme on rakennettu jonkinlaisen temppelin tiloihin. Aika kalsea paikka lähtökohtaisesti, olisikohan ollut monasteryn hevostallit?
Onneksi matka ei ole pitkä, puhtoinen Minsk tupsahtaa eteemme tuota pikaa. Hotel Monastyrski valtavine pihoineen sijaitsee aivan keskustan ja metroaseman kulmilla. Nimensä mukaisesti hotellimme on rakennettu jonkinlaisen temppelin tiloihin. Aika kalsea paikka lähtökohtaisesti, olisikohan ollut monasteryn hevostallit?
 |
| Vapaapäivän viettoa valkovenäläisittäin |
Ilman torkkuja jatketaan näiden ikiliikkuja-kavereiden kera. Käymme Esan kanssa metroasemalla pankkiautomaatilla. Nostorajat on vähän erilaisia kuin kotona Tampereella, nostamme suurpiirteisesti pari miljoonaa mieheen. Kurssi on suurinpiirtein 1 € = 20.000 ruplaa.
Kartalta katsoen Minsk Golf Club on ihan kaupungin liepeillä. Andy polkee Fiatia kuitenkin lähes tunnin paikalle päästäksemme. Ensin ajamme tietysti miljoonakaupungin läpi, pitkin vilkasta moottoritietä, pienempää asfalttikatua ja lopulta loputtoman pitkää soratietä. Ilman opasta perille olisi erittäin vaikea löytää.
Kartalta katsoen Minsk Golf Club on ihan kaupungin liepeillä. Andy polkee Fiatia kuitenkin lähes tunnin paikalle päästäksemme. Ensin ajamme tietysti miljoonakaupungin läpi, pitkin vilkasta moottoritietä, pienempää asfalttikatua ja lopulta loputtoman pitkää soratietä. Ilman opasta perille olisi erittäin vaikea löytää.
 |
| Caddiemaster Minskin golfklubilla. Onneksi oli Andy tulkkaamassa |
Klubitalo on vähän keskeneräinen, range aivan klubin edessä taas näyttää lupaavalta. Nostamillemme miljoonille tuleekin heti käyttöä, sillä täällä maksu otetaan mieluiten käteisellä. Andy selvittää meille vähän taustoja kentästä, venäläispankin rahoitus on ainakin väliaikaisesti lopetettu ja yhtiö on kuulemma suurissa vaikeuksissa.
 |
| Hyväkuntoinen ja -tasoinen Minsk Golf. Jäljistä päätellen muitakin pelaajia oli täällä käynyt |
Väylät ovat kuitenkin ilmeisesti olemassa ja pelikunnossa. Caddiemaster lupautuu saattamaan meidät ykköstiille. Hetken päästä huomaammekin opastuksen tarpeen, sillä missään eikä koskaan ykköstii ole ollut näin kaukana. Olipa hyvä, että päätimme jo etukäteen ottaa buggyt tällä reissulla. Veikkaisin ykköstiin jäävän löytymättä ilman opastusta. Viittoja ei ole, eikä aluekarttaakaan.
Metsän reunustamat väylät ovatkin hyvässä pelikunnossa, kenttä on jopa erittäinkin hyvä. Griineissäkään ei ole moittimista. Väylät ovat melko pitkiä, avauslyöntien on oltava kunnossa, sillä metsä molemmin puolin ahmaisee helposti epäonnistuneet avaukset sisuksiinsa.
Muidenkin hukkaamia palloja löytyy sieltä täältä omia etsiskellessämme. Nyt vaikuttaa lupaavasti siltä että, kohtaisimme ensimmäistä kertaa tällä reissulla muitakin pelaajia. Pelin päätyttyä joudumme kuitenkin vain toteamaan tyhjää olleen tänäänkin. Ainoastaan yksi mahdollinen pelaaja-havainto tehtiin puolessa välissä peliä. Siinäkin tapauksessa kyseessä saattoi olla kentänhoitaja.
Metsän reunustamat väylät ovatkin hyvässä pelikunnossa, kenttä on jopa erittäinkin hyvä. Griineissäkään ei ole moittimista. Väylät ovat melko pitkiä, avauslyöntien on oltava kunnossa, sillä metsä molemmin puolin ahmaisee helposti epäonnistuneet avaukset sisuksiinsa.
Muidenkin hukkaamia palloja löytyy sieltä täältä omia etsiskellessämme. Nyt vaikuttaa lupaavasti siltä että, kohtaisimme ensimmäistä kertaa tällä reissulla muitakin pelaajia. Pelin päätyttyä joudumme kuitenkin vain toteamaan tyhjää olleen tänäänkin. Ainoastaan yksi mahdollinen pelaaja-havainto tehtiin puolessa välissä peliä. Siinäkin tapauksessa kyseessä saattoi olla kentänhoitaja.
 |
| Ykkösväylä ja oikealla ykköstykki Esa. Kuva Martti |
Hyväkuntoisten väylien vastapainona oli osin luokaton raffi, joka vaihteli kuivuneesta ja halkeilleesta savimaasta tupsuiseen kangasmaastoon. Bunkkerit oli päästetty ruohottumaan, eikä outteja ollut lainkaan. Vesiesteitä oli muutamalla väylällä. Lopultakin olimme iloisesti yllättyneitä kokemuksestamme.
Uneton yö painoi jaloissa ja silmissä, silti jaksoimme vielä pienelle Minskin kierrokselle ennen nukkumaanmenoaikaa. Eurooppalaisia, tai muita kauempaa tulleita turisteja, ei juuri Minskissä näkynyt, joitakin satunnaisia seikkailijoita lukuunottamatta. Baareissa ja ravintoloissa jouidumme kontaktoimaan henkikökuntaa lähinnä elekielellä, onneksi menut löytyivät myös englanninkielisinä.
Uneton yö painoi jaloissa ja silmissä, silti jaksoimme vielä pienelle Minskin kierrokselle ennen nukkumaanmenoaikaa. Eurooppalaisia, tai muita kauempaa tulleita turisteja, ei juuri Minskissä näkynyt, joitakin satunnaisia seikkailijoita lukuunottamatta. Baareissa ja ravintoloissa jouidumme kontaktoimaan henkikökuntaa lähinnä elekielellä, onneksi menut löytyivät myös englanninkielisinä.
 |
| Kaasolla oli asiaa morsmaikulle ennen vihkiäisiä. Hotel Monastry, Minsk |
Viikonloppua eletään, ja hotellissamme mellakoi hääseurue. Yllättävän siististi porukka lopulta käyttäytyy, ja saamme nukuttua kunnon yöunet. Juhlapaikka on siivottu aamupalaa varten, eikä missään näy enää jälkeäkään edellisen illan humusta apetta nautiskellessamme.
 |
| Toinenkin hääpari Minskissä. Todistimme vähintään kolmet häät Minskin vierailumme aikana |
20.9. Minsk, Belarussia
Georgiassa ja Armeniassa kokemamme ystävällinen ja perhekeskeinen ilmapiiri puuttui Monastyrski hotellista. Ravintolassa kalustus ja sisustus on kolkkoa, vain tuikitarpeelliset tavarat on paikoillaan suorissa riveissä seinien vierustoilla. Aamupala on kuitenkin lämmin ja maittava. Tarjoilijat eivät vahingossakaan hymyile, eivät edes katsekontaktissa.
Georgiassa ja Armeniassa kokemamme ystävällinen ja perhekeskeinen ilmapiiri puuttui Monastyrski hotellista. Ravintolassa kalustus ja sisustus on kolkkoa, vain tuikitarpeelliset tavarat on paikoillaan suorissa riveissä seinien vierustoilla. Aamupala on kuitenkin lämmin ja maittava. Tarjoilijat eivät vahingossakaan hymyile, eivät edes katsekontaktissa.
 |
| Hotel Monastyrski, Minsk Belarussia. Aamupala ravintolassa |
Minskin "golfista-vapaata-päivää" lähdettiin viettämään ensin kaupunkia halkovan joen varteen. Heti alkupuolella oli polkupyörävuokraamo, josta saimme oivat "putkikamelit" allemme. Maisemat rupesivat vaihtumaan vähän vilkkaammin, ja pyöräily olikin mukava tapa tutustua kaupungin valtaviin puistoihin. Pyörätiet oli hyvin merkityt ja niillä on myös käyttöä, pyöräilijöitä menee tasaisesti. Meikäläiseen näkökulmaan sillä erotuksella, ettei pyöräilykypäröitä juuri kukaan käyttänyt.
 |
| Suurta ja siistiä Minskissä. Asemakaava on kuuleman mukaan kopioitu osin Moskovasta |
Suihkulähteitä, puistoja, terasseja ja linnuttomia lintusaaria kierreltyämme palasimme takaisin juuri sopivasti ennen pientä sadekuuroa. Täytyy antaa papukaijamerkki Belarussialle siisteydestä, missään ei näy roskia, kukaan ei tee seinätöherryksiä. Maan väliaikaisesti työttömät työnhakijat siivoavat katuja sosiaaliturvaa vastaan. Kerjäläisiä ei heitäkään näy missään.
 |
| Minsk, Belarussia |
21.9. 08:29 Boeing 737 BelAvia
Taas muutaman tunnin matka edessä, nyt kohden viimeistä kohdettamme, Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa. Lentäminen alkaa vähän kyllästyttämään. Neuvostomeininki iski päälle vielä Minskin kentällä check-innissä. Meillä oli koko matkalle vain golf-bägit ja käsimatkatavara, olimme selvinneet kaikilla kentillä näillä varusteilla tähän asti. Nyt meiltä puuttui "erikoismatkatavara" -merkintä bägeistämme, vaikka olimme tarkkuuttaneet laukkujen painot tasan kahteenkymmeneen kiloon, emme saaneet tsekattua laukkuja koneeseen.
Virkailija passitti meidät BelAvian toimistolle lisämaksuja maksamaan. Luukulla meille ilmoitettiin hinnaksi 90 euroa/bägi! Selvitimme kovasti, ettei meillä ole muita ruumaan meneviä matkatavaroita ja pysymme 20 kg rajoissa... Toivoimme tietysti virkailijan tästä heltyvän. Kovalla tinkimisellä saimme hinnan tippumaan viiteenkymppiin bägiä kohden. Tämä tuntui silti tappiolta ja maalaisjärjen vastaiselta, sillä olisimme lisäksi voineet ottaa normaalin 20 kg matkalaukun ilman lisäkuluja.
21.9. klo 16:41 Kiova, Ukraina. Golf Stream Golf Club.
Olihan taas päivä! Tilattu kuski odotteli terminaalin tuloaulassa ja pääsimme nopeasti matkaan. Kuski vähän päivitteli ensin matkatavaroitamme autolle kävellessämme. Tiukkaa tekikin saada kolme bägiä pieneen citymaasturiin, tosin seurueemme ammattitaito tässä hommassa tuli kyllä nanosekunnissa selväksi kuskille. Kaikki romppeet saatiin siististi takabaksiin, tosin kärpäsellekään ei jäänyt enää tilaa lennellä.
Lentokenttä oli tasan eri puolella Kiovaa suhteessa Golf Streamiin. Saimme siis nautiskella suurkaupungin ruuhkista mennen tullen. Kaupunkiin tutustuminen jäikin tähän auton ikkunoista tirkistelyyn, aikataulumme vuoksi emme ehtineet pysähtelemään ollenkaan.
Golf Stream on kunnon neuvostomeininkiä noudattaen viety niin kauas korpeen kuin vain mahdollista. Kuskimme tuskaili navigaattorinsa kanssa, eikä oikein luottanut sen piirtämään reittiin. Martti tuki takapenkiltä omalla navillaan ja pääsimme lopulta tuhannen mutkan jälkeen perille.
Taas muutaman tunnin matka edessä, nyt kohden viimeistä kohdettamme, Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa. Lentäminen alkaa vähän kyllästyttämään. Neuvostomeininki iski päälle vielä Minskin kentällä check-innissä. Meillä oli koko matkalle vain golf-bägit ja käsimatkatavara, olimme selvinneet kaikilla kentillä näillä varusteilla tähän asti. Nyt meiltä puuttui "erikoismatkatavara" -merkintä bägeistämme, vaikka olimme tarkkuuttaneet laukkujen painot tasan kahteenkymmeneen kiloon, emme saaneet tsekattua laukkuja koneeseen.
Virkailija passitti meidät BelAvian toimistolle lisämaksuja maksamaan. Luukulla meille ilmoitettiin hinnaksi 90 euroa/bägi! Selvitimme kovasti, ettei meillä ole muita ruumaan meneviä matkatavaroita ja pysymme 20 kg rajoissa... Toivoimme tietysti virkailijan tästä heltyvän. Kovalla tinkimisellä saimme hinnan tippumaan viiteenkymppiin bägiä kohden. Tämä tuntui silti tappiolta ja maalaisjärjen vastaiselta, sillä olisimme lisäksi voineet ottaa normaalin 20 kg matkalaukun ilman lisäkuluja.
21.9. klo 16:41 Kiova, Ukraina. Golf Stream Golf Club.
Olihan taas päivä! Tilattu kuski odotteli terminaalin tuloaulassa ja pääsimme nopeasti matkaan. Kuski vähän päivitteli ensin matkatavaroitamme autolle kävellessämme. Tiukkaa tekikin saada kolme bägiä pieneen citymaasturiin, tosin seurueemme ammattitaito tässä hommassa tuli kyllä nanosekunnissa selväksi kuskille. Kaikki romppeet saatiin siististi takabaksiin, tosin kärpäsellekään ei jäänyt enää tilaa lennellä.
Lentokenttä oli tasan eri puolella Kiovaa suhteessa Golf Streamiin. Saimme siis nautiskella suurkaupungin ruuhkista mennen tullen. Kaupunkiin tutustuminen jäikin tähän auton ikkunoista tirkistelyyn, aikataulumme vuoksi emme ehtineet pysähtelemään ollenkaan.
Golf Stream on kunnon neuvostomeininkiä noudattaen viety niin kauas korpeen kuin vain mahdollista. Kuskimme tuskaili navigaattorinsa kanssa, eikä oikein luottanut sen piirtämään reittiin. Martti tuki takapenkiltä omalla navillaan ja pääsimme lopulta tuhannen mutkan jälkeen perille.
 |
| Tiukka kontrolli golf klubille. Kiev Golf Club, Golf Stream |
Alueen rajalla meitä odotti tuhti umpipeltinen portti sekä vartija, joka pienen rupattelun jälkeen päästi meidät jatkamaan klubille vielä loput puoli kilometriä. Klubitalo oli valtava futuristinen terminaalirakennus, missään en ole nähnyt mitään vastaavaa! Käsittämätön kolossi vartioi upeana aukeavaa täysmittaistaista kenttää. Neuvostomeiningin mukaan täälläkin oli tyhjää, ei ristin sielua, ei ainuttakaan pelaajaa, ei kertakaikkiaan yhtään asiakasta!
 |
| Mahtipontisin klubitalo ever! |
 |
| Kuskimme vähän arasteli tyhjän klubin eteen ajamista kieltokylttien vuoksi |
 |
| Klubin terassille olisi voinut laskeutua vaikka helikopterilla |
lmoittautuminen caddiemasterille sujui helposti englanninkielentaitoisen henkilökunnan ansiosta. Esalle ja minulle lätkäistään vielä ilmoittautumiskaavakkeet toimittaja- / valokuvaajastatuksiemme vuoksi. Lopulta saamme yllemme räikeän punaiset esiliinat, joihin on selkäpuolelle isolla kirjoitettu "lehdistö", paikallisella kielellä tottakai.
Kenttä on juuri niin hieno miltä se näyttääkin. Myös 160 (lehdistöhintainen) euron pelimaksu antaa odottaa jotain vähän parempaa mihin olimme alkumatkasta totutelleet. Pelialue oli hienosti hoidettu kaikkia yksityiskohtia myöten, upeita vesiesteitä, hiottuja bunkkereita ja huippugriinejä - tästä kentästä jäi hyvä mieli.
Paluumatka sattui pahimpaan ruuhka-aikaan, eikä Kiova poikennut ruuhkaisuudessaan millään tavalla muista maailman miljoonakaupungeista. Suurkaupunki lipui pikkuhiljaa altamme, valtavat kerrostalokompleksit jäivät taakse, ja pääsimme takaisin aamulla koettuun lentoterminaaliin.
 |
| Toimittajat ja valokuvaajat valmiina palvelukseen! Golf Stream Golf Club, Kiev Ukraine |
Kenttä on juuri niin hieno miltä se näyttääkin. Myös 160 (lehdistöhintainen) euron pelimaksu antaa odottaa jotain vähän parempaa mihin olimme alkumatkasta totutelleet. Pelialue oli hienosti hoidettu kaikkia yksityiskohtia myöten, upeita vesiesteitä, hiottuja bunkkereita ja huippugriinejä - tästä kentästä jäi hyvä mieli.
 |
| Vesku ongelmissa. Kuva Esa Mäkinen |
Viimeinen väylä toi meidät odotetusti klubitalolle, tai pitäisikö vielä tarkentaa klubiterminaaliin. Aikaa jäi sen verran, että saimme nokittua maittavan hampurilaislounaan ennen baanalle lähtöä. Kuskimme olikin meitä odotellut koko pitkän pelimme ajan, no hänellä oli läppäri mukana, eli työn merkeissä taisi kaverin aika kulua.
 |
| Kaunis ja tilava kenttä |
Paluumatka sattui pahimpaan ruuhka-aikaan, eikä Kiova poikennut ruuhkaisuudessaan millään tavalla muista maailman miljoonakaupungeista. Suurkaupunki lipui pikkuhiljaa altamme, valtavat kerrostalokompleksit jäivät taakse, ja pääsimme takaisin aamulla koettuun lentoterminaaliin.
 |
| Kiovaan tutustuimme mennen tullen näppärästi autoillen |
Lopulta istumme taas koneessa. AirBaltic, Dash 8 Q-400 kiiti kohti Rigaa ja sieltä suoriuduimme nopealla vaihdolla Helsinkiin.
Kaukasus oli hieno kokemus monista lennoista ja melkoisen tiiviistä aikataulusta huolimatta. Kohokohtia riitti joka kolkaan, ohessa niistä muutamia.
Georgia
Mukava pikku Hotel British House. Ystävällinen perhekunta ylläpitää vain 8 huoneen majoitusta lähellä keskustan kulmia. Upea aamupala. Paikallisuus paistaa sisustuksesta miellyttävästi. Radiomastokukkula maailmanpyörineen sekä Funicular. Mother Georgia kukkula, sen upeat näköalat ja terassi, jossa voisi istuskella toisenkin päivän. Mutkattomia ihmisiä. Mielenkiintoinen maa, ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita.
Armenia
Bass Hotel Yerevan. Erittäin eurooppalainen, siisti ja uusi hotelli. Herkullinen aamupala. Lähellä keskusta-aluetta. Dolmama Restaurant, armenialainen keittiö, osaava henkilökunta ja kerrassaan paras ruoka reissulla. Jerevanin vilkas keskusta, suihkulähdeshow. Ihmiset mukavia ja sydämellisiä. Jäi mukava fiilis ja paljon kokemista seuraavalle reissulle.
Valko-Venäjä
Minsk. Pikku-Moskova. Ylimitoitetut kadut, aukiot ja puistot. Kaikki on suurta, ihmisiä vähemmän liikkeellä koska kaikki on töissä. Siisteydestä voisi ottaa oppia meillekin. Polkupyöräily keskustassa. Minsk Golf, kuin kotona pelaisi. Missään ei näy graffitteja. Outo fiilis - ehkäpä meitä tarkkailtiin...
Ukraina
Jäätävän kokoinen kaupunki, johon emme ehtineet tutustua. Sota ei millään tavalla näkynyt katukuvassa, eikä lentokentällä. Golf Stream Golf Club. Saatanpa-tulla-uudestaankin-kaupunki.
Suuret Kiitokset matkan järjestelyistä ja kutsusta Esalle ja mukavasta matkaseurasta myös Martille!
Kaukasus oli hieno kokemus monista lennoista ja melkoisen tiiviistä aikataulusta huolimatta. Kohokohtia riitti joka kolkaan, ohessa niistä muutamia.
Georgia
Mukava pikku Hotel British House. Ystävällinen perhekunta ylläpitää vain 8 huoneen majoitusta lähellä keskustan kulmia. Upea aamupala. Paikallisuus paistaa sisustuksesta miellyttävästi. Radiomastokukkula maailmanpyörineen sekä Funicular. Mother Georgia kukkula, sen upeat näköalat ja terassi, jossa voisi istuskella toisenkin päivän. Mutkattomia ihmisiä. Mielenkiintoinen maa, ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita.
Armenia
Bass Hotel Yerevan. Erittäin eurooppalainen, siisti ja uusi hotelli. Herkullinen aamupala. Lähellä keskusta-aluetta. Dolmama Restaurant, armenialainen keittiö, osaava henkilökunta ja kerrassaan paras ruoka reissulla. Jerevanin vilkas keskusta, suihkulähdeshow. Ihmiset mukavia ja sydämellisiä. Jäi mukava fiilis ja paljon kokemista seuraavalle reissulle.
Valko-Venäjä
Minsk. Pikku-Moskova. Ylimitoitetut kadut, aukiot ja puistot. Kaikki on suurta, ihmisiä vähemmän liikkeellä koska kaikki on töissä. Siisteydestä voisi ottaa oppia meillekin. Polkupyöräily keskustassa. Minsk Golf, kuin kotona pelaisi. Missään ei näy graffitteja. Outo fiilis - ehkäpä meitä tarkkailtiin...
Ukraina
Jäätävän kokoinen kaupunki, johon emme ehtineet tutustua. Sota ei millään tavalla näkynyt katukuvassa, eikä lentokentällä. Golf Stream Golf Club. Saatanpa-tulla-uudestaankin-kaupunki.
Suuret Kiitokset matkan järjestelyistä ja kutsusta Esalle ja mukavasta matkaseurasta myös Martille!